27. Uskomaton yritys (videolla ihmeparantumistaitoinen brittimies?)

Tuollaisessa taikashowssa näytti kuin mies olisi osannut tämän ihmeparannuskikan, ja vikkelään!
https://www.youtube.com/watch?v=pVmp1cc2Wxo
Mutta arvaus vain, ei hän mitään väittänyt.
Sirkustason tyyli kumminkin, niin että voi osata paljon, muttei ehkä juuri tätä.

Ihmeparannusohjeita tässä blogissa 1., 11., 15., 16., 22., 27., 29., 34., 43., 46., 47., 52., 57., 59. 

26. Nivelvaivat ja liikunta

Jos ei liiku ollenkaan, kehon lihaksisto heikkenee ja niin se ei enää tue niveliä yhtä paljon kuin hyväkuntoisena ja siksi nivelet tuntuvat jotenkin hengettömämmiltä ja kuluneemmilta nuorellakin. Jos sitten taas harrastaa liikuntaa, niin lihakset vahvistuvat ja tukevat niveliä paremmin ja niin niihin taas tulee hyvä tunnelma, kiva olo ja ongelmaton liikkuvuus, ovat kuin uudet.

"Tässä laatimani paljon onnellistuttava kaikille sopiva liikunnallisia lahjoja kasvattava ohje:

"Do not make plans about how to move but decide each second and each fraction of a second anew what right now feels like the best idea about where to move, how to move, in which style, in which attitude, in which mood, with how much eager interest and quickness resulting from that or relaxed awareness or emotionally motivated force,... So you change all the time, your plans change and you learn to pick each fraction of a second just the things that you like best right then to be your goalsetting right then in practice in your movements. So you feel happy and fulfilled. Be wary of boredom and habits."
http://happinesstipsblog.blogspot.fi

Ehkä tusinan urautumattoman kokeilukerran tuoman kokemuksen myötä tämä liikkumistapaohje yleistyy elämänohjeeksi muille elämänaloille ja auttaa Sinua yltämään jatkuvasti parhaimpaasi, tai ainakin melkein. Et siis jää käytännön olosuhteittesi sanelemalle laatutasolle, vaan yllät haaveenasi olevaan tyylilajiin arjessasi."

Kunto nousee vähitellen, ensin totutaan ylipäätään harrastamaan liikuntaa ja sitten kokeillaan vauhdikkaampia liikuntamuotoja ja sitten ryhdytään harrastamaan niitä.
Aluksi liikunnasta väsyy, voi mennä muutama seuraava päivä levätessä, vaikkei niin rasittavasti liikkunut. Mutta sen jälkeen voi taas liikkua tavalliseen tapaan ja jos uudelleen rasittaa itseään samoin, niin toipuu paljon keveämmin. Vähitellen kunto kasvaa ja syntyy toiminnanhalu sekä liikkumisesta nauttiminen. Ei ole tarpeen liikkua ikävän rasittavasti vaan hyväätekevin tavoin niin kuin keholla hyväksi on. Sitä sun tätä liikuntaa ja toimeliaisuutta käy hyvin, mutta ovat liikuntaharrastuksetkin kivoja, jos valitsee omien mieltymysten mukaisen lajin.

25. Vanhusten pergamentti-iho ja viherkasvien rehevyys

Vanhusten ohueen herkästi rikkoutuvaan pergamentti-ihoon auttaisi kenties useampien viherkasviern rehevyys, esim. kirjovehka ym.

Jos pergamentti-iho johtuu lääkkeestä, jolla hoidetaan vanhemmiten vaivaavaa vieraantuneisuutta, niin se kai johtuu siitä, että vanhuksen elämäntaidot jo riittöäisivät nuorempien elämän suurimpien pakkojen korjaamiseen ja tiedotuksen yms. käytännön toteutuksen juttujen huolehtimiseen, esim. koulu, liian raskas työelämä, kova maailma, hiertävät ihmissuhteet, vaikeus saada omaa tilaa tunteille ja toiveilleen - ja siksi nuorempien kärsimyksistä vieraantuu, kun ne vaikuttavat epärealistisilta, onhan uskonto jne. mutta miten saada kaikki nuoremmat oppimaan nuo vanhojen osaamat ratkaisut?

Viherkasveja on hyvä olla, mutta myös männynoksien tunnelma, siis tunnelma männynoksien tienoilla etenkin auringonpaisteessa on hyvä malli siitä, miten elää sään kanssa, mikä on osin ihoasia, tervettä taoaa elää ihon kanssa. Aistit auki, toimelias, ystävällisen sosiaalinen, liikunnallinen vipeltäen (hyvä aura). Pitkälti niin kuin orava.

23.8.2017   Aiankin nuoremmilla iho tuntuu kaipaavan kesäistä järvivettä, mieluummin lämpimän kuin kylmän päivän vettä. Kenties myös kesäistä sadevettä iholle. Ja jossain määrin suihkua hyvältä tuntuvin tavoin ilman saippuaa tai shampoota.
24.8.2017 Mutta kylmäkin järvivesi toimii ihan hyvin, paremmin kuin sadevesi.

24. Ebola ja arvostava asenne elefantteihin / elävöittävän kauniisti soivat virret

Tämän päivän Itä-Savossa olikuva Afrikassa ebolaan sairastuneita hoitavista afrikkalaisista lääkäreistä. Siitä tuli vaikutelmana mieleeni, että arvostava asenne elefantteihin tai se, ettei tiedä elefanteista yhtään mitään, voisi parantaa ebolasta. Se, ettei arvosta hienoa, näkyvän suurikokoista, ymmärrettävissä olevan hidasta, riittävän vanhaa ja elinympäristössä käytännössä mahtitekijänä olevaa olentoa, on jotenkin ihan pielessä, täysin epärealistista ja siitä seuraa jonkinlainen elimistön "mitä, häh?"-reaktio flunssineen ja sisäisine verenvuotoineen - ehkä samaa kantaa kuin täällä syysflunssa kaikkien hyönteisten menehtymisen tai horrokseen vaipumisen jälkeen: kaikki ruuantuotanto ja kesän kokeminenhan on hyönteisten varassa, olisi syytä arvostaa niitä. Eli pitäisi asennoitua elefantteihin jokseenkin siten kuin suomalainen luonnonystävä isompiin karvaturreihin ja lintuihin: arvostavasti, näiden viisautta kunnioittaen, näille hyvää toivoen, näiden mielipiteitä kunnioittaen, sopusointyuiseen yhteiseloon pyrkien.

Ebola vaikuttaa flunssalta, jota pahentaa masennus siitä, miten huonolla tolalla ovat elämisenmahdollisuudet yhteiskunnassa, siis jonkinlainen vielä paikkaansa löytämättömän nuoren aikuisen masennus paikoilleen jumiutuneisiin oloihinsa tyytyväisiin vanhempiin pomoihin, opettajiin jne, näiden hänelle liian ikäviksi laittamiin leinoloihin. Masennuksen pahentamaa flunssa tekee ikävämmäksi kuuman ilmaston kaikkialla olevat bakteerit, jota tuovat taudin sisäiset verenvuodot. Yhteiskunta paremmalle tolalle, sivistynyttä kirjallisuutta ja uskonnon kaunis hyväätekevä näkökulma. Se, miten virret joskus soivat elävöittävän kauniisti, vähän kuin suvivirsi, voisi kai parantaa ebolasta.

7.2.2016 Luin netistä jostakin afrikkalaisten verenvuotokuumeiden oireista ja minusta ne muistuttivat siltä kuin jonkun muun tai muiden sairastuneen lähistöllä koulutettu perspektiivi olisi liian tyhmäja kliininen, elämänkielteinen tai suvaitsematon ja dominoiva, ja kenties antiseptisyyttä liiaksi arvostava, mutten tuosta nyt sitten tiedä.

31.8.2019   Näin elokuunloppupuolella, kun syksy lähenee, vaikuttaa ianakin osa etelämaalaisista Suomessa sairastavan flunssaa jotenkin toisella tavalla, raskaasti, lieneekö ebola, joka silloin olisi masennuksen ja flunssan yhdistelmä, kun oma henkilökohtainen tulevaisuus vaikuttaa synkältä ja siinä tarttisi tehdä jokin iso elämänmuutos parempaan, avarakatseiusen hyvään päin, mutta muut kenties mieluusti jatkavat vanhoilla laduillaan, esim. ilmastoa osaavat syksyn alussa tai ne, jotka pitävät ammatista, jota et kestä.

23. Kuinka Tervola-nimi opettaa parantamisesta

Tervola-nimi viittaa terveyteen: sekä elämäntapojen että maailman kaikenpuoliseen terveyteen.
Kantajalleen se siis toimii muistilappuna näistä tuiki tärkeistä elämänarvoista.
Kun ihmiset lisäksi ovat tarkkasilmäisiä ja huomaavat, mihin aihepiiriin kanssaihmiset ovat kulloinkin keskittyneet, ja kääntävät sen tapaisen puolen itsestään tähän päin, niin Tervola-nimi voi luoda kantajalleen paremman mielikuvan terveydestä, osin muidenkin ihmisten näkemysten tuella. Osin on kyse pelkistä vaikutelmista ja osin omasta elämäntavasta ja elämänkokemuksen sen myötä tuomasta viisaudesta.
Tervola-niminen oppii siis terveistä elämäntavoista. Niihin hän vaistomaisesti tulee verranneeksi muidenkin elämiä. Jos joku on sairas ja terveiden elämäntapojen kannalta pahoin erehtynyt jossakin asiassa, niin heti tulee huomanneeksi, että tuossa hän ainakin on pielessä ja sen voisi hän korjata noin, jolloin ei ainakaan sen puolesta sairastuisi.
Terveet elämäntavat voivat myös olla keventävä elävöittävä voima verrattuna ei-niin-terveisiin elämän tottumuksiin. Kuin appelsiinimehun elävöittävä vaikutus juuri appelsiinimehua kaipaavalle.
Myösparantamisesta voi syntyä tuollainen vaikutelma, jos ihmiset kääntävät parantamistaitoiset puolensa minuun päin siksi, että sekin tuntuu Tervola-nimen synnyttämän vaikutelman vuoksi olevan elämäni teemoja.

22. Parantumisen alkeita * Ihmeparannusohjeyritelmä IV

Tallainen vaikutelma.

Kun on sairas, niin usein kuvittelee vaivansa mieless''n ja j'' sitten kuulostelemaan sit'> miss's se olikaan, niin tuossa juu. Eli ensin on mielikuva sairaudesta mieless', sitten kuulostelee kroppaansa kuin komentaen, ett' tee se sairaus siihen nyt, sitten hyv'merkki kropalle kun on sairaus ja lopuksi, ett' jatkan tasssanyt tata samaa sitten vaan.
Eli kun olo nayttaa vaihtelevan sekunnista toiseen tai ainakin muuttuvan paljon jo sekunnissa, niin etta mieli komentaa kroppaa mielikuvien avulla, niin ihminen luo itse sairautensa. Tuo menetelma, jolla ne luo, tuo mieleen luomistyon. Se ei kai ole mikaan sattuma vaan on samantapaisesta ilmiosta kyse> suunnitelmallisesti luodaan jokin todellisuuden tilanne.
Eli tarttis kiinnittaa huomiota tuohon ja luoda vain terveytta> ideaalisen terveyden mielikuvan antaa ohjeeksi keholla ja antaa senmukaisuudesta, jos vaikka sekunninkin verran, niin heti hyvamerkki keholle ja jatkaa sita rataa sitten vaan kun nyt juuri on hyva.
Tuo virhe kai syntyy lapsuudessa, kun on jokin vaiva ja aiti ei loyda sita tai lapsi tuntuu kayttaytyvan kuin sita ei olesikaan vaikka se on hoitoa vaativan iso vaiva, niin aiti komentaa, etta kuvittelepas nyt se kehon osa mielessasi ja missa se vaiva siina on, millainen, kuvailepa, hyva. Tarttis kai kehottaa kuvailemaan hyvin, miten tuo kehonosa on terve, voi hyvin, ja kiitos hyva niin.

Voisko tuosta ajatella, etta laakarien parantamisen taito liittyy siihen, kun heilla on koulutuksensa myota vahva mielikuva kehon rakenteesta ja toiminnasta? Jos olis toisenlainen mielikuva, niin ehka paranis toisia teita, niin kuin nyt vaikka uskonnon avulla.

Tassa ois siis esitietoina edellytetty nuo aiemmat Ihmeparannusohjeyritelma II ja III.

Ihmeparannusohjeita tässä blogissa 1., 11., 15., 16., 22., 27., 29., 34., 43., 46., 47., 52., 57., 59.

21. Kuolleista (ja koomasta?) herättämisen ohje - kevennä koko elämäntapasi voimalla, tee parannus

http://kuolleistaherattamisenohje.blogspot.com

Kelpaisikohan tuo sama koomasta herättämiseenkin?
Joskus läheiset ihmissuhteet ovat niin hankalia, että ne ovat sairastuneelle rasite. Siksi läheisimmät eivät aina ole tähän tehtävään parhaat vaan joskus voi olla aika etääntyä hankalista ihmissuhteista.

7.9.2019   Blogissa on mm tällainen yritelmä

20. Tajuttoman virvoittaminen ja herkät monitahoiset liikkeet

Onnistuisikohan, jos ottaisit tajuttoman sinua lähemmän käden pisimpien sormien sormenpäistä kiinni ollenkaan puristamatta, mahdollisimman lämpöisesti ja avaramielisen herkästi, ja odottelisit eläväisen avaran leppoisan ilmapiirin vallitessa pari minuuttia niin lämpöisesti koskettaen rauhallisesti, muttei jäykästi paikoillasi, antaen hänen omalla tavallaan virvota?
Jos on raskas olo, se on usein keskikropassa ja liitty kömpelyyteen. Keskikropan liikkeet ovat usein suuria, raskaita ja kömpelöitä. Kehon ääriosien liikkeet sen sijaan ovat keveitä, herkkiä, monitahoisia ja moni-ilmeisiä. Ääreisosia huomiossaan painottamalla kenties saavuttaisi keveyttä, herkkyyttä ja monitahoisen elämänviisautta, jolla osata virvota.

19. Vauvojen koliikki ja puiden katselua aidille

Vauvojen koliikkiripuli saattaisi johtua siita, etta aita hahmottaa ihmissuhteensa liiaksi sisatilojen ja rakennetun tapaan jasennetysti. Ehka vauvan koliikkiin auttaisi, jos aiti ottaisi tavakseen katsella puita sosiaalisia asioita miettiessaan ja valitsisi silloin luonnollisimmalta tuntuvan vaihtoehdon, sosiaalisuudentavan.

18. Synnytyksestä

Hyvä tapa selvitä epätavallisesta vaativasta teosta on olla kuin sivusta seuraaja, kuin nainen, joka kutsuilla istuu sohvannurkassa ja kuuntelee ja katselee kun muut keskustelevat. Keho, kokemuksellinen puoli ja tunteet ovat viisaita ja huolehtivat synnytyksen.

Sopiva tukihenkilö synnytykseen voisi olla jostakin aidosti allekirjoittamastasi harrastuksesta tai kiinnostuksenkohteesta vanhempi nainen, joka on samoin harrastunut, mukava, elämänviisas ja kokeneempi sekä keholtaan rento, elämänmakuinen ja tunteva. Naisen ei tarvitse olla tuttu, vaan voisi ihan vain synnytyksen vuoksi mennä kysymään häneltä apua.

Katso kohdat 8., 18. ja 60.

17. Flunssa ja nopeat inspiroituvat elämänrytmit

Flunssan alkaessa hitaat uupuneet elämänrytmit näyttäisivät sairastuttavan ja nopeat keveät avarat inspiroituvat elämänrytmit, joissa jo sekunnissa tai nopeamminkin voi aueta jokin uusi asia elämässä ja seuraavina sekunteina taas uudet, niin nämä nopeat keveät paljon käsittävät elämän virrassa uivat rytmit näyttäisivät tuovan herkkyyttä elää kunakin hetkenä niin kuin silloin hyväksi on, ja niin pitävän terveinä.

Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html

Kylmissään olevalle tai juuri kylmissään olleelle
Flunssan vaara 128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit  9.10.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/10/vilustuminen-ja-ihan-lampimana.html

***
27.1.2017 Voikoolla, ettäflunssaan sairastuessaan tajuamatta sitäitseottaa mallia jonkun lähipiirinsäihmisen elämäntavasta jahänen elämänrytmistään,vireestään,toimeliaisuuden tyypistäyms,ja siksi asiat eivätoikein suju tavallisialatuja vaanonjotenkin erirytmi,erivire,kömpelö,turaavakun tuttuja uomiaeipääse,jajotenkinomaanelämään sopimaton? Onkose sitä,kunmiettii,että "No,jostässäsairastanflunssaa,niinlähipiiriniauttaa ruuan,hedelmien, teen yms arjen askareen kanssa",niinsitten nojaa jameneekin heidän uomiaan,kun taasomassa itsenäisyydessäolisilöydettävissäomaosaaminen terveistä elämäntavoista, terveenäpysymisestäjatokitoipumisesta?

17.5.2017   Flunssaisesta jotenkin olettaa, että hänen pitäisi haistaa jotakin, että haistaminen jotenkin aukaisisi röörit. Voiko olla, että hajuaistin turtumus onkin nuhan syy eikä toisin päin? Hajuaistin turtumus on jotakin samantapaista kuin urautuneen insinöörisuuntautuneen seuran tuoma urautuneisuus ja turtuus, arjen peruselämisen sekä työnteon tasolle jääminen. Olisiko flunssaisena kiinnitettävä huoniota siihen, ettei vain kukaan tuttava ole ollut tuohon tapaan urautunut ja seurana, ai ainakin että laskee sosiaaliseen ympäristöönsä myös muita tekemisentapoja, esim. taiteellisia kiinnostuksenkohtaita ja arkijärkeä, joka ei ole kiinalaismaisen persutasoa palikkamallisesti. Jotta haistaisi taas, urautumien ulkopuolisilta lähestymistavoiltaan, ja kenties siksi paranisi helpommin, viisaammalla tavalla. Voiko osa flunssasta olla urautuneisuutta, esim. jokin perheenjäsen jää perustasolle urautuneesti, kun katsoo flunssaisen kaipaavan yksinkertaisempaa peruselämää, mutta se viisaasti kuten taiteessa ja terveissä elämäntavoissa on eri asia kuin insinöörimäisen urautuneesti.

16. Paranemisen apuna toiveajattelu * Ihmeparannusohjeyritelmä III

Jos jonakin hetkenä tunnet voivasi paremmin kuin toiveajattelua, niin silloin juuri olet tavoittanut hyvää tekemisentapaa ja hyvää elämäntapaa ja asennetta ja voitkin sillä sekunnilla paremmin. Keho reagoi mieleen valtavan nopeasti, ihan hyvin jo sekunnissa.
Jos sitten ajattelet realistisesti, ettet oikeasti voi niin hyvin, niin silloin juuri on tekemisentapasi huonompi ja voitkin huonommin. Keho reagoi myös huononnuksiin silmänräpäyksessä.
Tekemisentavastasi riippuu, voitko hyvin vai huonosti, paranetko vai sairastut. Se, mitä olet luullut toiveajatteluksi, voi olla tiesi parempaan terveyteen, jonka viisaammat elämäntavat tuovat.
Tämä ohje sopii erinomaisesti yhteen luonnonrakkauden ja rukoilemisen kanssa.

* * *
Ihmeparannusohjeyritelmääniseuraava lisäys:
Useasti teemme olemukseemme jonkinlaisen kehotuksen tyyliin "Jatkan
vaan tätä samaa nyt." tai kipeänä ollessa oloa kuulostellessa tulee
ehkä merkittyä "Tätä samaa niinku jatkus.", eli tulee annettua keholle
kehotus olla tietynlainen, jatkaa jotakin uraa. Jos haluaa parantua,
voisi antaa itselleen samanlaisen kehotuksen jatkaa
terveysmielikuvansa linjalla tai kevennetyllä elämisentavalla, ja niin
parantua.

Ihmeparannusohjeita tässä blogissa 1., 11., 15., 16., 22., 27., 29., 34., 43., 46., 47., 52., 57., 59. 

15. Vammat parantuvat ihmeen tapaan * Ihmeparannusohjeyritelmä II

Tuollainen tuli eilen mieleeni. Johtuneekohan siitä, että parina viime vuonna olen oppinut juttelemaan lintujen kanssa samaan tapaan kuin ystävänsä kanssa sosiaalisena näkee hänen tekemisentapansa, ja vähitellen samaan tapaan myös hyönteisten kanssa - fiksuja ovat kuin mitkä! Hyönteiset ovat juuri isoimmat heränneet ja lähteneet liikkeelle, ensimmäiset kukat tulleet. Hyönteisillä on viisautta muodonmuutoksesta ja talveksi ne vaipuvat syvään horrokseen, josta keväällä heräävät henkiin ja parantavat talven aikana tulleet pakkasvauriot. Minusta vaikuttaa kuin se olisi tietoinen prosessi niillä eikä horteessa tiedostamatta tapahtuvaa. Niiltä voi siis oppia paljon parantumisesta ja jopa kuolleista heräämisestä, ks. http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi . Hyönteisten älystä http://ampiaiset.blogspot.fi
No mutta tällaisen kirjoittelin eilen. Tuon kun v8ielä oppisi moni...

Hei
Huomasin ntässä, että pullassa on tuhansia kilokaloreita, kun taas hedelmissä ei melkein mitään ja suklaassakin vain 250 kcal. Leivonnaisita varmaan olen lihonnut sen, minkä olen lihonnut, mutta silloin jäin miettimään, että miksen ole itse huomannut, milloin lihosin tai laihduin. Kunnes äkkäsin jotakin, mikä vpi olla hyvin olennaista vammaisten toipumis- ja paranemismahdollisuuksien kannalta: Lapsena minulle muut perheenjäsenet sanoivat viitisen minuuttia sen jälkeen, kun olin syönyt pullaa, että nyt jo lihosit, se näkyy. Vähän aikaa sitten, kun maksoin laskuja, tunsin rasittuneeni ja laihtuneeni, vaikka vain istuin. Kun syön hedelmiä mielitekona, tulee heti elävöitynyt tunne kuin verenkierron mukana jotakin, mitä lihaksisto, mielialani ym. juuri kaipaakin. Ihminen, joka on hyvällä elävöityneellä mielellä, on kaunis, ja ihminen jota ei hotsita mikään on lysähtäneen rupsahtaneen näköinen. Kun joskus keittiössä poltan hiukan sormeani johonkin kuumaan ja laitan sen vesiha´nan alle kylmään, ajattelen, että "huh, sattuikohan sitä, tuleekohan jälkeä, ihan kuin olisi (mielikuva heti vaikuttanut kehoon sekunnissa), no ei se varmaan mitään ole, ja ei ollutkaan (keho ehti parantaa itsensä), selvisin säikähdyksellä".
Keho näyttäisi reagoivan ajatuksiin ja tunteisiin sekä tunnelmaan ja elämäntapaan sekunneissa, arviolta 1-3 sekunnissa.
Mitä, jos oikein rukoilet ja toivot, että paranisirt, ja katsot sitten vammaista kohtaa ja tuumit toiveikkaasti "Ikään kuin se olisi hiukan parantunut...", niin silloin olet oppinut parantamisen alkeet: tuolla tiellä jatkaen kehosdi osaakin parantua! Tällaisen vaikutelman sain. On kuin tässä olisi taito opittavana.

* * *

Hei lähetin teille muutama päivä sitten oheisen kirjoitelman ihmeparantumisen mahdollisuudesta. Sen jälkeen olen miettinyt asiaa lisää ja koettanut oppia tuota taitoa.
Tässä tuo kirjoitelma:
Hei
Huomasin ntässä, että pullassa on tuhansia kilokaloreita, kun taas hedelmissä ei melkein mitään ja suklaassakin vain 250 kcal. Leivonnaisita varmaan olen lihonnut sen, minkä olen lihonnut, mutta silloin jäin miettimään, että miksen ole itse huomannut, milloin lihosin tai laihduin. Kunnes äkkäsin jotakin, mikä vpi olla hyvin olennaista vammaisten toipumis- ja paranemismahdollisuuksien kannalta: Lapsena minulle muut perheenjäsenet sanoivat viitisen minuuttia sen jälkeen, kun olin syönyt pullaa, että nyt jo lihosit, se näkyy. Vähän aikaa sitten, kun maksoin laskuja, tunsin rasittuneeni ja laihtuneeni, vaikka vain istuin. Kun syön hedelmiä mielitekona, tulee heti elävöitynyt tunne kuin verenkierron mukana jotakin, mitä lihaksisto, mielialani ym. juuri kaipaakin. Ihminen, joka on hyvällä elävöityneellä mielellä, on kaunis, ja ihminen jota ei hotsita mikään on lysähtäneen rupsahtaneen näköinen. Kun joskus keittiössä poltan hiukan sormeani johonkin kuumaan ja laitan sen vesiha´nan alle kylmään, ajattelen, että "huh, sattuikohan sitä, tuleekohan jälkeä, ihan kuin olisi (mielikuva heti vaikuttanut kehoon sekunnissa), no ei se varmaan mitään ole, ja ei ollutkaan (keho ehti parantaa itsensä), selvisin säikähdyksellä".
Keho näyttäisi reagoivan ajatuksiin ja tunteisiin sekä tunnelmaan ja elämäntapaan sekunneissa, arviolta 1-3 sekunnissa.
Mitä, jos oikein rukoilet ja toivot, että paranisirt, ja katsot sitten vammaista kohtaa ja tuumit toiveikkaasti "Ikään kuin se olisi hiukan parantunut...", niin silloin olet oppinut parantamisen alkeet: tuolla tiellä jatkaen kehosdi osaakin parantua! Tällaisen vaikutelman sain. On kuin tässä olisi taito opittavana.

Tässä tämänpäiväisiö mietteitä aiheesta:
Joka kerta, kun otan askeleen, on se eri osiltaan erityylinen: tuossa on paino vankasta kantapäällä ja jalalla, tuossa kohottaudun ylöspäin, tässä on tunnelmallinen heilahtava liike. On kuin kehonkuvani olisi noina sekunteina noilat osiltaan erilainen, vaihtuu hurjan vinhasti siis. Kun menen peilin eteen ja katson, että onpa lösön näköinen ryhti ja mahaakin näyttää olevan, niin sitten ryhdistäydyn hiukan, että mitäpä jos vetäisi vatsaa hiukan sisään ja olisi urheilullisempi niin auttaisiko se? Ja hetihän tuo nbäkyy vaikuttaneen sekunnissa tai parissa. Siinä sitten kun aikani pällistelen, että onnistuinkohan näin, niin mielenkiintoni hiipuu ja ryhti pääsee lysähtämään uudelleen: mikä lie vanhuuttaan rupsahtanut, enhän edes äsken peiline teen tullessani ollut näin mielenkiinnottomalla tuulöella ja rupsahtanut. Sekunneissa, ihan vain sekunneissa VAIHTELEE MIELIALA JA ULKONÄKÖ SEN MYÖTÄ. Kun näen tuttuja eri kerroilla, ovat he puuhanneet eri juttuja ja ollet eri seurassa ja niinpä heidän meininkinsä on erilainen, ulkonäköns'äkin näyttää vaihtuneen tyylin mukaan, valehtelevatko silmäni, teenkö hetken meiningin mukaisen havaintovirheen? Ei vaan he muuttuvat sekunneissa kunkinhetkisen mielentilansa ja meininkinsä mukaan...
Eli kehonsa voisi parantaa sekunnissa kahdessa, jos vain saisi sen pysymään parabnettuna eikä vanhaa muistelemaan lipsahtaessaan loisi sille taas sekunnissa tia kahdessa vanhoja vikoja. Jos jatkuvasti tavoittelemme jatkuvuutta, vanhaa minäämme, eivät erlämäntavan ja kehon muutokset jää pysyväksi vaan aina tipahdetaan tuohon vanhaan tilanteeseen takaisin. Mutta jos olisi elämäntapamuutoksissa yhtä hetkeen tarttuvainen kuin kehon parantumisen kanssa haluaisin olla, niin voisin muuttua pysyvästi parempaan ihan sekunneissa. Ku8inka tuon muutoksen sitrten saisi pysyväksi? Elämäntapa- ja asennemuutoksella, arvojen vaihtamisella tervehenkisemmiksi, ja paikalleen jumiuttaminen rukouksen avulla...
Josko tämä auttaisi kappaleen matkaa eteen päin ihmeparantajaksi oppimisen tiellä? ,,, :)

Ihmeparannusohjeita tässä blogissa 1., 11., 15., 16., 22., 27., 29., 34., 43., 46., 47., 52., 57., 59. 

14. Ikänäkö ja rukoileminen sekä luonnon ihaileminen

Vanhemmalla iällä on jo toimiva elämänstrategia löytynyt, se toimii tilanteessa kuin tilanteessa eikä elämä enää ole nuorempien alinomaista vuoristorataa, että mikäköhän elämänstrategia nyt kävisi, vaan sama strategia sopii koko ajan. Mutta katseleminen vaatii mukautumista, lähelle katsotaan eri tyylillä ja eri asenteella kuin kauaksi, ja myös pikkujutut täytyy ottaa huomioon, vaikka elämässä olisi jo tähän mennessä oppinut, mikä on pikku ja mikä iso juttu.
Yleensä, kun ihminen rukoilee jotakin, hän toivoo ja on mukautuvainen herkkiin tyylilajin ja tekemisen muutoksiin, kokeilee erilaista hienoviritteisempää tyyliä kuin tavallisesti. Ja juuri sellaisen luulisi auttavan ikäihmisen näköön.
Luonto on kaune3udessaan aisteille hyväksi, opettaa aistimisen viisautta ja hyvää tapaa aistia.

Olen tässä harrastanut maalaamista ja sitä kai vanhatkin usein,
mutta maalaus ei ole hyvä näölle, vaan nkö tarvitsee kiinnostunmista
asioista ja niiden merkityksestäelämässä tai maailmassa tai
juoksupyrähdystä niin kuin bussiin kiirehtiessä kun tienvarren heinät
vilistävät silmissä. Vanhalla myös elämänstrategia on hyväksi
havaittu, ei vaadi niin jatkuvaa säätöä niin kuin näkö taas vaatii ja
nuoren eläminen, siksi kai rukoileminen auttaa lähinäköönkin.
Jos kuulo taas on heikko, niin niskajännitykset haittaavat kuuloa ja
eläväinen rentous etenkin niskan ja hartioiden seudulla parantaa
havaintokykyä, samoin hetkessä eläminen.

24.12.2017   Minulla oli tässä heräillessäni unisen sumuisa olo ja söin appelsiinin, mistä tirskui hiukan mehua toiseen silmääni ja se heti heräsi, ja niin hiukan appeksiinisella kädellä hieroin toistakin silmäluontani ja sekin silmä heräsi tarkkaan näköön.

23.1.2018   Luonto ja liikunta parantavat näköä, lukemisorientoituneisuus heikentää näköä.

13. AIDS, immunipuolustuksen heikkous ja koko elämäntavalla pariin sitoutuminen, lähialueen eheyden vaaliminen

Tavallistakin huterampi vaikutelma, mutta:
AIDS näyttäisi liittyvän siihen, kun on liian vääräntyyppinen pari ja vielä etsii oikeita uomiaan parin löytämisen saralla, niin ettei oikeastaan kuuluisi olla sellaisen parin kanssa läheisissä kanssakäymisissä ollenkaan, niin on pikemminkin irtosuhteiden kohdalla kuin luomassa kestävää parisuhdetta. Täytyisi satsata avioliittoon koko elämäntavan voimalla ollen sosiaalinen kuin ystävät ja elämäntoverit ja pari tosimielellä myös pari kuukautta tulevaisuuteen sitoutuen.
Immuunipuolustus näyttäisi liittyvän siihen, kuka on läheinen ja kuka ei. Terveen immuunipuolustuksen ihmisellä tuo ero on selvä. Rikkinäinen immuunipuolustus liittyy siihen, kun sallii yhtä aikaa lähellään sekä nykyistä paria että uusia ehdokkaita, muttei ole kiinteästi sitoutunut identiteetiltään heihin.

Imuunipuolustus yleensä ehkä liittyy siihen, että sisätilan, itselleen läheisen, kehon, oman tilan eheyttää vaalii ja varoo laskemasta lähelleen sellaisia, jotka eivät ole läheiseen suhteeseen tervehenkisesti sitoutuneita. Ei saa siis esim. nykyisen heilan huonouden vuoksi ottaa hänen tilalleen lähelleen uutta heilaehdokasta vaan on annettava uusien suhteiden kehittyä omalla dynamiikallaan sotkematta niitä vanhaan, ja vanhan toki etääntyä arjen rutiineista ym, jos ei kerran niin käheiseen kpntaktiin kanssasi sovi.

29.10.2017   Syksyn ja kevään ulkoilusäät tuovat erillisyyttä, jos ulkoilee tervehenkisesti eikä ruuan avulla lämpimänä pysytellen.

18.1.2019   Uutta heilaa ei saaottaa yhtä lähelle ja samantapaisesti kuin vanhaa vaan on jokaiselle oltava omantyyppisensä paikka, omantyyppisensä suhde ja etäisyys. Sillä ihmiset ovat kaikki erilaisia eivätkä sovi samanlaiseen suhteeseen, eivät tarjoa samoja asioita samoissa määrin. Mone virheellisesti miettivät, että kukin on omantyylisensä kuin eri materiaalidsta valmistettu sama esine, vaikka ihmisissä on samoja materiaaleja, samoja piirteitä eri suhteissa niin, että syntyy eriölainenn kokonaisuus eri luonteenpiirtein ja hyvin ja huonoin puolin, erilaiseen sosiaaliseen suhteeseen sopiva, eri tavpin seksuaalinenkin.

12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin

Sokeritauti näyttäisi liittyvän siihen, että ajattelee saavansa voimia vain ruuasta ja suhtautuu kuin muu olisi mälsää.
Oikeasti ihminen saa energiaa kaikenlaisesta terveeseen luonnolliseen elämäntapaan kuuluvasta. Auringonpaiste tuo energiaa, samoin kukat ja luonnon ihaileminen, eläimet, miellyttävä vaihtelevainen reipas liikunta, katseleminen, hyvällä mielellä toimeliaisuus, ystävällinen sosiaalisuus, kiehtovat tekemiset, musiikin kuunteleminen, jne. jne. Toimeliaisuuden täyttämä päivä on usein tyytyväisen elämänsisällön täyttämä päivä, ja sitä paitsi tervehenkisempi.
Positiivinen asenne virikkeisiin näyttäisi auttavan sokeritautista.

http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html

Eli luonnollisia tervehenkisiä virikkeitä tarvitaan lisää. Ne sellaisinaan tuovat voimia kuin loma, luonnossa liikkuminen, hauska tekeminen, kaverien kanssa vietty luppoaika. Esim. kaikenlaisen kauniin ja kiehtovan katselemisesta voi harrastua, nauttia sään tenhosta, liikkua edes kepeämmän askeleen sinne tänne. Näin mieluiten kovin monta kertaa päivässä, esim. 1 sekunti - muutama sekunti - muutama minuutti kerrallaan, nauttia noista tervehenkisistäv irikkeistä, niiden tuomista tuntemuksista ja käyttää niitä jälkikäteen energiavarantonaan.

11. Vaikutelmani henkiparantamisesta * Ihmeparannusohjeyritelmä I

Vaikutelmani henkiparantamisesta (ja parantamisesta uskon voimalla)
Parannettavan olisi kuviteltava seuraava eläväisesti mielessään niin, että tuon näkemyksen henki olisi mahdollisimman erinomainen: syvällinen, ikiaikainen, elävöittävä, yleismaailmallisen kaunis, elämän kaikkia puolia koskettava, juuri noiden elämän puolien sielukkaimmat muodot omaksunut, rukouksen usein tuoman herkistyneen elävöittävän seesteisen eläväisen aistirikkaan maisemahavainnon ja elämäntapaohjeen mukainen kaikilla elämän osa-alueilla ja kokonaisuutena, sen mukainen, millainen on käsityksesi sielukkuudesta ja rakkaudentäyteisestä eheästä elämästä kuin kesäpäivänä luonnon helmassa luonnontilaisella järvenrannalla tai miellyttävästi toimeliaana vaihtelevaisesti urheillessa.
On olemassa alkuperäinen oikea elämäntapa sellaisena kuin miksi Jumala on meidät luonut ja millaista elämää meidät tarkoittanut elämään. Kaikki toimiva pohjaa tuohon ikiaikaiseen viisaaseen elämäntapaan, sen osasiin, esim. järki on syvällisen elämän ja maailman ymmärtämisen rippeiden varassa. Tuota oikeaa elämäntapaa tavoitamme, kun rukoukseen vastauksena tulevan herkistyneen kokemisentavan antamaa elämänohjetta seuraamme kaikilla elämän saroilla - ei lakihenkisesti vaan sydämemme ääntä kuullen ja yleismaailmallisesti kaunista hyvää kaikelle elolliselle reilusti toivoen.
Tuon oikean elämäntavan mukaan eläessä on keho itsekorjautuva: kehon eläväinen tunnelma korjaa viereisiä kehon osasia ja tuota kohtaa itseään täydelliseen ikiaikaiseen terveyteen päin sekä parantaa koko olemustamme kohti eläväistä eheää terveyttä.
Aivan kuten selkänsä oikaisseelle tulee parempi olo, samaten tuota oikeaa elämäntapaa tavoittaen voimme korjata kehossamme sitä, mikä muuten olisi korjaamiskykymme ulottumattomissa. Esim. jos venähtäneen ranteen pitää oikeassa luonnollisessa keskiasennossaan, se paranee paremmin täysin kuntoon, milloin luonnollinen liikuttaminen sallitaan mutta keveän varovaisesti, sillä onhan ranne kipeä. Vastaavasti koko elämäntavalla oikeaan "keski-"parhaaseen elämäntapaan sitoutuen, juuri siten kuin sielun ikiaikainen ääni sanoo, voi korjata monta asiaa, jotka muuten olisivat ollett liian "rytyssä" ja mahdottomia korjata.
Sitoudu tuohon oikeaan elämäntapaan 30-40 vuotta nykyhetkestä eteenpäin, myös kuolemanjälkeisen elämösi osalta, koskaan pahoin siitä poikkeamatta! Käsityksesi tulevasta parantaa myös keventäen oloasi. Vaikutuksen pitkäaikaisuus tuo tilaa ja lisävaikutusta toipua. Kehitä ajan myötä näkemystäsi oikeasta elämäntavasta sielukkaammaksi. Rukoile siten kuin sydämessäsi tunnet oikeaksi ja puhdassydämiseksi, eikä muodollisesti niin vain kuin olet koulussa oppinut.
* * *
Vatsalihakset ovat kehon keskus, josta suuret liikkeet lähtevät ja joiden seudulla suuret tunteet suurelta osin kehossa sijaitsevat. Jollet saa henkiparannusohjetta heti toimimaan, kokeile soveltaa sitä vatsan seutuusi, kehon keskukseen. Sieltä on vaikutusaluetta helppo laajentaa koko kehoosi ja sitä ympäröivään emotionaaliseen ja sosiaaliseen tilaan.

Ihmeparannusohjeita tässä blogissa 1., 11., 15., 16., 22., 27., 29., 34., 43., 46., 47., 52., 57., 59. 

10. Nilkan nyrjähdys ja keskiasennossa pitäminen

Pidä nilkka lihaasten avulla keveästi ja terveesti keskellä luontaista liikkuma-alaansa kuin se olisi täysin terve. Vältä turhaa liikuttelua ja kääntelyä ja anna nilkan parantua terveimmässä keskiasennossaan tunteja, päiviä tai viikkoja. Jos kävelet niin tue lihaksin nilkkaa hyvään asentoon kuin kanttaisit talvelle suksin mäkeä noustessasi. Pieni luonnollinen liikuttelu ja herkkyys ovat vain hyväksi, kunhannilkka saa myös parantua leväten keskiasennossaan.

9. Myrkytys ja keventäminen ja herkkä havaitsevuus

Kaikenpuolinen keveys ja herkkä havaitsevuus on tavoiteltavaa jatkuvasti, sillä se tuo kyvyn vaikuttaa cerenkiertoon ja varoa siten myrkytysvaurioita kunnes maksa on kaikessa rauhassa liiaksi rasittumatta päässyt eroon myrkystä. Kaikki raskaus ajatuksissa, tunteissa, liikkeissä jne. on vältettävää, sillä se hukkaa verenkierron säätelykyvyn ja herkkyyden. Sitoudu noudattamaan seuraavaa ajatelmaa vuosikymmenet eteenpäin, myös kuolemanjälkeisessä elämässäsi, niin se on verraton olosi keventäjä: "Rakastan hyvää elämää. Niinpä otan hyvän elämän vaalimisen myös muiden elämissä linjauksekseni maailmassa kaikkien osalta."

8. Synnytys ja raskaus

Kauempaa sivusta seuranneena mieleeni tullutta:

Raskausaikana mahaa ei pidä pitää kuin se olisi pallo, jota kanniskelee, vaan niin kuin olisi pikkuinen karvainen eläin, jota varovasti pitää käsissään niin, ettei se vain putoa ja sitä satu tai tule olleeksi kylmä sitä kohtaan: niin kuin olisi hamsteri käsissä tai karvapallo sylikoira.
Vausdin muutoksen, kolauksen tai muun rasituksen sattuessa ei mahaa pidetä kuin treenikassia vaan suomalaisen sosiaalisuuden tavalla "Hei me mennään!", niin tulee oltua reaktiivinen, välittävä ja huomioon ottava kivalla elämänmakuisella tavalla.
Jos täytyy varoa, ei se käy esinemäisesti, vaan tervehenkisen onnellisen eheän mielenvireen tuomalla herkällä sointuvuudella ja elämänmakui8suudella. Vaali siis omat tarpeesi, sikiön tarpeet ja puolisosi ym. läheisten tarpeet sekä onnesi. Tavoitteena on sellainen eheä onnellinen sopusointunen ja sointuisan elämänmakuinen ja tunteikas mielentila kuin joskus luonnossa, kun tuntee sen sopusoinnun vaikkapa mökillä tuovan itselle onnellisen elämäntavan.
Miehistä ei voi ottaa mallia ollenkaan sillä heidän kehonsa ei ole synnyttämiseen sopivalla tavalla pidetty vaan liian jäyhä, jäykkä, kuiva ja piittaamaton. Synnytyksen lähetessä ei puolisoa saisi ottaa synnytykseen mukaan tueksi vaan hänet tulisi lähettää n. 150km päähän matkoille mökkeilemään tms., jottei häneltä tule erityisen paljon vaikutteita, muttei kuitenkaan ole niin kaukana, että nainen tuntisi eroikävää ja siksi samanlaistaisi häneen päin. Mallia (ja tukea) tulee ottaa elämänviisaista naisista, joiden oma synnytys on sujunut hyvin - ei työkoneista vaan kokemuksellisesti elävisträ tuntevista naisten tapaan elämänviisaista naisista.
Sukulaiset eivät ole keskenään samanlaisia. Samanlaisuuden perusteella et voi ottaa mallia äidistäsi, siskoistasi tai muista läheisistäsi, vaan sinun on samaistuttava elämänviisaisiin naisiin, joilla on erinomaiset synnytykseen liittyvät asenteet ja kehoon liittyvät tavat, joista ottaa mallia.
Et voi myöskään ottaa mallia sikiöstä synnytykseen, sillä sikiä on nuori ja vailla kunnollista maailmankuvaa. Sikiö on keskittynyt omasta osuudestaan huolehtimiseen, ei äidin osuuden saamiseen oikealle tolalle. Niin kuin jokaisessa olosuhteiden huonioon ottamista ja tilanteeseen mielekkäästi reagoimista sekä sopeutumista vaativassa tehtävässä, on sinun tämäkin tehtävä itse, etrillisenä yksilönä, tuntemuksiasi herkästi seuraillen. Ole kokemuksellinen! Vältä älyllisyyttä, kuivuutta ja kehosta vieraantumista! Anna tuntemustesi sanella virittyneisyytesi eri elämänalueille ja tapasi olla kokemuksellinen, Älä pidä vastaan vaan virtaile elämäntavassasi siihen suuntaan, johon tilanne tuntuu luonnostaan kokemuksellisella ja hienoisten herkkien vaikutelmien tasolla vievän. Virtaa kokemuksen mukana siihen tapaa kuin katselet kävelyllä ohi kulkevia oksia kävelytien yllä.
Synnytys ei ole tarkkarajainen jakso, niin kuin ei päiväkään jakudu blokkimaisesti vuorokaudenaikoihin, vaan siirrytään liukuvasti raskauden vaiheesta toiseen ja synnytykseen. Kun raskauden suojelevat aivan alkuajat ovat ohi, alkaa vähittäinen liukuma kohti synnytystä. Synnytyksen ei kuulu tapahtua tiettynä ajankohtana vaan silloin kun tuo yksilöllinen sikiö sinun yksilöllisen vatsassa silloisessa yksilöllisessä elämäntilanteessasi kokee olevansa kyllin valmis ja kun sinulle olisi sopivinta. Kuuntele tuntemuksiasi, äläkä älypohjaisesti tai ennakkokäsitysten varassa laita vastaan sille, miten olosi, kehosi asento, mielenvireesi ja synnytystä edeltävä vaihe omia teitään kehittyvät.
Venyttele siten kuin kehosi tuntee oikeaksi. Ei ole liian aikaista venytellä vaikka aikaa olisi vielä paljon. Tee mikä tuntuu oikealta ja turvalliselta. Kun katselet puita ja muuta luontoa venytellessäsi, niin liikkeet sujuvat helpommin, kun mielentilasi on onnellisempi ja eheämpi, seesteisempänä jaksat laajempia liikkeitä ja ne menevät oikein pakottamattoman hyväätekevin tavoin.

30.10.2018   Synnytysteiden avaamisen kannalta ei varmaankaan ole hyvä jo pitkän aikaa ennen synnytystä miettiä, että synnytys on silloin ja silloin, koska silloin jakaa ajan kahteen osaan: synnytys ja ei-viel-synnytystä, ja kun niin tekee niin karsii pois synnytyksen lähenemiseen iittyvää valmistautumisvaihetta, joka voi kestää kuukausia, kehittyä vähitellen synnytykseen päin ja myös ratkaista sitten synnytyksen tarkan ajankohdan, jopa niin, että voisi opettaa parempaa äkemystä raskaudesta ja hyvästä tavasta synnyttää & elää vauvan kanssa.

3. kesäkuuta 2023   Alapään venyttäminen synnytystä varten on törkeää ja kai mieluiten jo nuoruudessa alkava vuosien projekti, jotta vauva mahtuu hyvin ulos synnytysteitä. Käsitys siitä, mutkä kansat ovat tässä mielessä hyviä synnyttämään, ei kai ole oikein. Synnytysteiden levittämusessä ei ole olennaisinta venyttää vaan, ettei haraisi vastaan, ja se kai on hetkestä kiinni, että millaisessa asennossa tekee mieli llla. Joskus, kun on hyvä mieli, vaikkapa puuhaa jotain uutta kivaa, niin hyvillä mielkn luonnostaan istahtaa vaikkapa nojatuoliin jalat kovin harallaan niin että sisältäkin venyy auki tai siis on auki lulnnostaan. Tämän vastakohta on nihkeä tyyli tai keinotekoinen pakottaminen. Siksi venyttäminen on parempi tehdä itse omalla tavallaan kuin jonkun ohjeistamana.