46. Ihmeparannusohjeyritelmä VI * Seura ja paraneminen

Eri tavoin tehden on erilainen olo, joka kuvastelee sitä, millainen se on kropalle sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Eri tavoin ajatellen tulee tehtyä eri asioita, eri tavoin rytmitettyinä, eri tavoin jäsennettyinä, eri tavoin tunteisiin nähden ja siksi niin eläen ovat paranemisnäkymätkin erilaiset.
Eri ihmisillä on eri ajattelutapoja, erilainen paranemisennuste. Niinpä kun seura, myös mielessä pidetyt henkilöt, tuo vaikutetta noiden henkilöiden ajattelu- ja tekemisentavoista ja siis heidän elämänsä rytmeistä ja paranemisentavoistaan, niin se myös olennaisesti vaikuttaa paranemiseen, kenen kanssa on sosiaalinen. Kaikki eivät sovi kaikille. Jotkin ovat kömpelöitä ja kulmikkaan tökeröitä eivätkä usko paranemiseen ja heidän vaikutteensa jättää hienovaraisemman huomion varassa tehtävät viisaat teot pois, mikä johtaa ylirasituksiin, prakaamisiin ja paranemisnäkymien heikkouteen. Jotkin kuten linnunlaulun elävöittävyys tai hyönteiden lennon kesäinen ystävällisyys, tuntuvat olevan parantamistaitoisia elämää hyvälle tolalle laittavia ja elävöittäviä, parempaan uskovia, samoin rukous.

Ihmeparannusohjeita tässä blogissa 1., 11., 15., 16., 22., 27., 29., 34., 43., 46., 47., 52., 57., 59. 

45. Tervola-nimestä kerrottua: miksi tämä blogi

Tervola oli äidinäitini tyttönimi, josta hän luopui jo parikymppisenä naimisiin mennessään. Lapsena minulle kerrottiin jotakin nimestä, koska pidettiin mahdollisena, että se sopisi minulle ja ottaisin sen. Kerrottiin, että Tervola-nimi opetti terveistä elämäntavoista ja toi siksi suuren kapasiteetin, jolla ratkoa maailman ongelmia. Parantamiseen liittyvää tietoa ja näkemystä se myös toi ja ongelmaksi muodostui, että Tervola-nimiset tuppasivat joutumaan lääkäreiksi tai sairaanhoitajiksi. Siitä olisi päässyt eroon, jos olisi onnistunut jotenkin siirtämään tuon muita kiinnostavan parantamisaiheisen näkemyksensä ja tietämyksensä parantamisesta muille, mihin muistivihkot olivat yksi keino, mutta ongelmana oli, että ne tuppasivat tulemaan varastetuiksi ja Tervola itse ei muistanut ulkoa kaikkia ohjeitaan tai edes jaksanut kirjoittaa niin paljon aina uudelleen. No, nyt netin aikakautena tämä blogi paikkaa tuon ongelman. (Nyt 747 katselukertaa, osa omiani, kun olen lukenut juuri kirjoittamani tekstin tms.) Siksi olen kirjoitellut, kun lapsena kerrottiin, että jos olisi alusta asti tehnyt muistiinpanoja siitä, mitä parantamisesta Tervola-nimen myötä oppii, niin se olisi ollut helpompi opettaa muillekin, mitä nä mä juuri erityisesti toivoivat. Niin etten tiedä, onko näillä teksteilläni parantamisesta mitään virkaa, mutta varmaan ne kiinnostavat joitakuita kumminkin, kun kehittelevät omaa näkemystään monin tavoin. Minulla on Tervola-nimi ollut nyt kymmenisen vuotta eikä kummempaa perimätietoa siihen liittyen ole minulle asti välittynyt. Sen nyt sentään teininä opin, että tunteista olisi hyötyä työelämässä, mutta äitini ei osannut sanoa, että miten.

Niinpä olen tähän blogiin pyrkinyt kirjoittamaan kaiken näkemykseni parantamisesta, taudeista yms. En ole odottanut kunnes näkemykseni olisi jossain mielessä erityisen valmis ja kenties niin monimutkainen ja moneen seiukkaan perustava, että se ei enää olisi kunnolla kommunikoitavissa, vaan pyrkinyt kirjaamaan nämä ajatukset parantamisesta sitä mukaa, kun niitä tulen ajatelleeksi. Olen erinomainen opettamaan ja hyvä kirjoittamaan ja niinpä tekstini on selvempi kuin puhuttu selitykseni ja sisältää kaiken sen, mihin aika vähäinen parantamistaitoni perustuu. Toivon, että kun muut opettelevat parantamista, he voivat halutessaan oppia tästä blogista kaiken sen, mitä Tervola-nimen myötä kenties olen oppinut parantamisesta. En tiedä, mitä varsinaista tehoa näillä arvauksilla on, mutta jotkut omin päin asioita opettelemaan kykenevät haalivat erilaisia näkemyksen palasia ja hyväätekeviä vertailukohtia eri lähteistä ja niistä kai tämä blogi voisi olla yksi.

* * *

Tällä blogilla 23.10.2015 on ollut  1187 katselukertaa. Tekstejä on 134.Olen yrittänyt säätää blogin niin, ettei se kirjaa omia katselukertojani, kun tsekkaan kirjoittamaani tekstiä.

44. Kuumeen pehmentämä pää ja hartioiden hienomotoriikka

Helteellä keho menee lötköksi, samoin kai jos keho on muuten liian kuuma edes osittain. Ajattelukyky liittyy hienojakoisesti hahmotettuun nähtyyn kokemukselliseen maisemakuvaan ajateltavasta aiheesta ja kykyyn tehdä siinä tarkkoja hienojakoisia eroja, mikä liittyy käytännössä liikkumiskyvyn hienomotoriikkaan: onko lötkö tai liian kireä vai eläväisen rennon toimeliaan reaktiivinen ja tunteidenmukainen aistit auki. Ajattelun vaatima hienomotopriikka näyttäisi liittyvän erityisesti hartioiden ja niskan seudun (päähän asti ulottuvan seudun, sillä ajattelu näyttäisi liittyvän aika isolta osin päähän ja erityisesti silmiin, toki myös tunteisiin ja kehon jumiutumattomuuteen, fyysiseen valmiuteen erilaisiin näkökulmiin ja tekemisiin) hienomotoriikkaan, siis luonnolliseen tapaan liikuttaa käsiä kuten kai vaikka hupimielellä pelatussa pingispelissä. Toinen laatimani ohje löytyy haulla "liikkumistapaohje". Eloisalla toimeliaisuudella on sen verran väliä, että katse ja reaktiot toimisivat hyvin ja mielenkiinnolla ja innostuksella.

Ja tottakai kehon viilentäminen normaalilämpötilaansa.

43. Paraneminen ja tuntemukset * Ihmeparannusohjeyritelmä V

Jos vaivan kanssa on huonolla haitallisella tavalla, se pahenee. Kun taas jos sen kanssa on hyväätekevällä tavalla, se lievenee tai paranee. Niin että tavallaan ei ole niin ja niin paha vaiva vaan niin ja niin viisas tai epäviisas ihminen.
Perusohje on, ett kuuntele tuntemuksiasi. Kipu, hankala olo ja negatiiviset tuntemukset ovat merkkejä huonoista tavoista olla, vaivalle tai yleiselle voinnille haitallisista. Niistä luovu heti. Neutraali olo on parempi. Positiiviset tuntemukset, eläväisyys, elävöittävyys, keveys ja valoisuus sekä positiiviset tunteet ovat merkkejä hyvistä parantaviusta tavoista olla, joten niihin tartu, niitä vaali. Tuntemukset ovat luonnonvalinnan tai jumalan viisauden myötä olemassa isolta osin sen vuoksi, että huomaisimme, mikä on hyvä tapa olla ja elää. Siksi siis tunnemme juuri niistä asioista, siksi tuntemuksemme ovat niin vahvoja, jotta osaisimme ottaa nuo asiat oikein huomioon.

Kaikki eivät osaa olla yhtä viisaasti, esim. kuunnella tuntemuksiaan ja toimia niiden mukaan. Siksi jotkin vaivat tai monetkin voivat toisilla parantua eri tahtiin kuin toisilla tai joku osata parantua ja toinen ei, kuollakin.

Ihmeparannusohjeita tässä blogissa 1., 11., 15., 16., 22., 27., 29., 34., 43., 46., 47., 52., 57., 59. 

42. Leukemia, veren sairaudet ja elävöittävän kanssa oleminen

Verisyövässä ym veren sairauksissa voisi oloa parantaa, kenties tervehdyttää elävöittävien asioiden kanssa oleminen: auringonpaisteen, tuoremehun, vehreyden, vapaa-ajan yms tuottama elävöittävä tunne. Ja vähentää elämäntavan ja ajatusten aihepiirien raskautta ja synkkyyttä, ja nostaa koko elämäntapa keveämmäksi, valoisammaksi. Elävöittävämpiä asioita jatkuvasti lisää ja raskaita, pahoja asioita pois. Se ei tarkoita, ettei saisi ollenkaan ajatella ikäviä aiheita, vaan että pitäisi ajatella ne nopeasti eikä jäädä hautomaan synkkiä tunteita, ja että pitäisi elää keveämmin ja valoisammin kuin ennen suurin osa ajasta ja pitää kehityssuunta elävöittäviin elämäntapoihin päin.

41. Puutiaisaivokuumeen jälkioireet ja luontokeskeisyys

Hyönteinen ei osaa elää sisätiloissa. Hyönteiskeskeisesti miettivä ihminen voi siis sosiaalista kautta tms saada vaikutteena kyvyttömyyttä elää sisätiloissa, mihin autaisi mökillä luonnon helmassa vietetty aika yms visuaalisesti paljon sisätiloja monimutkaisempaan ja tunteet mukaan ottavaan käytännönläheiseen visuaalisesti kauniiseen luontoympäristöön tukeutuminen oireiden yllättäessä. Jotkin hyönteiset talvehtivat sisällä, joten voi olla, että hyönteisillä on taipumus sisätiloissa jäykistyä tai muuten jumiutua paikoilleen, mikä voi ihmisellä vaikuttaa halvaukselta.

2.8.2020   Luin netistä borrelioosin oireista. Siinäsanottiin, että borrelioosi on eri tauti kuin puutiaisaivokuume, ja borrelioosin oireet ihottumaa lukuunottamatta muistuttivat hyönteisen oloa. Esim. oksetus on kai tunne, joka hyönteiselle tulee ihmisen ihon ajattelemisesta_ iso, löllö, lämmin ja kai bakteerinenkin, jotenkin öklö. Ja nivelkivut ovat kai hyönteisen omia piirteitä, kun se nuorena ja nuoren tapaan teoreettisena on sisätiloissa. Ihminen, jota on purtu, miettii kai, että kuka osaisi kertoa, miten tämän kanssa olla, ja niin eläimet, jos niitä y,päristössäon, esim. pientem eläinten äänet kertovat hyönteisten elämästä.

40. Tasapainotaju ja eläväiset niska, hartiat ja selkä

Jos niskaa pitää käykästi ja päätä paikoillaan kuin koko selkä, hartiat, niska ja pää olisivat yhtä kimpaletta, on sama ongelma kuin ihmisellä, joka kantaa pää ylle jonkin matkaa ulottuvaa kaappia, laatikkoa tms sylissään: on iso liikkumaton paino ylhäällä ja sen paino saa koko ihmisen huojahtelemaan ja rojahtelemaan mihin suuntaan kaappi nyt sitten sattuukin olemaan menossa.
Sen sijaan, jos hartiat, pää, kädet ja selän eri osat ovat liikkuvaiset ja liikkuvat kukin erikseen hienomotorisesti hyvin, niin on tasapainokin paljon parempi, kun liikkumistapa sopii monipuolisesti hyvin kuhunkin tilanteeseen. Eli eläväinen rentous kehon yläosissa ja selässä auttaa tasapainoa.

39. Onnettomuuteen joutuneen auttaminen

Onnettomuus on järkytys myös ulkopuolisille paikallaolijoille ja niin auttaminen ei välttämättä suju yhtä hyvin kuin heidän tekonsa ja järjenjuoksunsa tavallisesti.
Vahvat tunnereaktiot ja urautuneisuus tai kehon kireys eivät sovi yhteen vaan kehoa pitäisi pitää rennon liikunnallisesti, hiukan tukevammassa reunoilta käsien osalta herkässä asennossa kuin keikutettaessa, niin että tunteille jää tilaa vaikuttaa rytmiin, tyyliin, keskittymiseen, ajattelutapaan ja elämänviisauden ääneen.
Ajattelun puolestaan sopisi olla teoreettisen sijasta käytännönläheistä ja arkijärkistä, tunteille tilaa antavaa ja tunteiden tuomia painotuksia kuuntelevaa sekä elämänviisasta.

Loukkaantuneeseen yhteydenpidoss pitäisi olla elekielinen sosiaalisuus mukana, jotta ymmärtää hänen näkövinkkeliään, mitä hän on tekemässä, mihin keskittynyt, mitä toivoo, mitä tuntee mistäkin asiasta, kenen teot hänelle hyvin sopivatja missä olisi tyylinvaihdoksen (herkemmäksi?) tai hienosäädön varaa. Arkijärki on tässäkin hyvä apuri. Kehoon koskemisen tavan tulisi olla pikemminkin tunteva kuin järkevä, jotta huomaa helpommin, miltä mikin asento luokkaantuneelle tuntuu ja miten moni-ilmeinen eli tajuissaan oleva loukkaantunut on.

38. Halvaus ja patoutuneiden tunteiden mukaan eläminen

Ihmisen joutuessa onnettomuuteen hänet usein valtaa suru, murhe ja masennus yms siitä, kun kövi näin huonosti, ei haluaisi käyvän näin huonosti. Murhe vaatii oman tilansa elämässä, elämän kuvioissa ja elämisen tyylissä. Murhe, jota ei käsitellä, jää masennukseksi ja masennus tekee liikkumisen hankalaksi, kun tunnemotivaatio puuttuu, innostus elämän tekemisistä puuttuu. Silloin tunteet, jotka tarvitsisivat tilaa, tekevät kropan liikkumattomaksi, ei tahdo askeltaa, ei tahdo tarttua asioihin, ei lähteä innolla mukaan tekemisiin, kun olisi tärkeämpää käsiteltävää, olisi lähdettävä paremmille vesille elämässään, jotta jaksaisi. Järki on huono käsittelemään tunnemotivoituja juttuja kuten masentuneen motivoitumattomuus. Niinpä järkeä painottava ei saa äkillisesti onnettomuuden myötä masentunutta kroppaa liikkeelle, ja voi olla kuin halvaantunut. Mutta tunne saisi kropan liikkeelle. Pitäisi antaa koko elämäntavan ja koko lähestymistavan laajuudelta tilaa olla tunteva ja elää hyvä elämä tunteiden kannalta, vaalia tirvallisuutta onnettomuuksia vastaan paljon paremmin kuin ennen omien valmiuksien ja elämän käytännön järjestelyiden osalta. Olla tunneihminen, olla elämänviisas, elää tervehenkisesti, antaa tilaa tunteille ja kunnioittaa tunteiden antamia painotuksia, näkökulmia, niiden luomia tärkeysjärjestyksiä.

Tunteidenmukaiset liikkeet ovat useimmiten paljon helpompia ja luontevampia, keholle ja mielentilalle parempia tehdä kuin tunteidenvastaiset tai neutraalit. Esim. mukavamman asennon etsiminen, mielitekojen mukaiset liikkeet, ja sään ym vireen huomioiminen liikkeissä.
http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html 

Niin kuin elämässäsi rakennat omien lempijuttujesi varaan tunne-elämääsi ja jaksavaisuuttasi sekä voimien saantia, niin myös liikkeissä voi rakentaa positiivisten tunteiden näyttämiin teihin ja liikkua pikemminkin tunteen kuin kaavamaisen kehonkuvan mukaan.

9.11.2016  Auttaisiko tunteiden kuuntelemista (aika pienikukkainen) kukka vasemman rinnan päällä tai sama mielikuvana? Ja siis auttaisi liikkumaan?

Auttaisiko saamaan tilaa itselleen, olla oma itsensä ja toimia toiveidensa mukaan käytännössä, siis mm liikkua reippaasti ja tunteidensa mukaan, jos olisi siilikoriste-esine, jota joskus pidellä käsissään ja johon samaistua?

11.11.2016  Ja noissa avuksi ihmeparannusohjeyritelmäni http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/vaikutelmani-henkiparantamisesta.html tyypinen näkemys, mm ohjeen http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html mukainen.

19.11.2016  Voisikohan tuota siiliteemaa käyttää useampana erikokoisena versiona yhtä aikaa:laajemmassa ympäristössä suojaa (kuin suomalainen sivistys), suojaa olla tunteva, suoja ahenkilökohtaisille mielipiteille, teoille, suojaa liikkumiselle, suojaa omille tunteenomaisille mieliteoille, suojaa olla yksilö, suojaa hetkelle kaavamaisuuksia vastaan, yms

37. Verenhukka & verenpysäyttäminen ja verenkierron kylmäsopewuma haavan lähimailla

Suomen ilmastoon sopeutuneet osaavat säädellä verenkiertoaan jonkin verran niin, että kylmässä tai viileässä pitkään oleskellessa pintaverenkierto on hitaampi ja kenties pienempi. Sanotaan, että kylmäävä tunne supistaa verisuonia.
Jos on suuri haava, voi sen verenvuotoa vähentää hiljentämällä verenkiertoa sen lähiseuduilla samaan tapaan kuin jos olisi siellä viileä ja tarvitsisi säästää lämpöä. Koko alueen, esim. raajan verenkiertoa voi vöhentää keskivartalosta käsin supistamalla verisuonia jonkin verran ja sitten haavan lähellä supistamalla verisuonia enemmän.

Verenkierron huomaamisen ja sen säätelyn kykyä voi parantaa elämänmakuisen sosiaalisen havainnonteon herkkyyden myötä, mitä esim. lehdessä olevat koivupuut tunnelmallaan opettavat: katso puuta tai muistele koivuja, niin samanaikaisesti kehosi kohdala ja lähiympäristössä sinulla on koivumainen, lapsuudesta asti tuttu, elämänmakuinen herkkä monimuotoinen sosiaalinen hahmotuskyky, jolla hahmottaa mm kehon asennon, lihakset ja vireen helposti sekä ymmärtää tunteiden ja motivoituneiden tekojen vaikutusta niihin käytettyjen lihasten lähiseutuun ja sitä kautta verenkiertoon: herkkä ja tyyni on parempi kuin kömpelön tönivä.
Pitäisikö kokeilla haapapuita tähän samaan? Onko haavan nimessä vanhan kansan ohje puun käyttötarkoituksesta haavojen hoidossa? 

Pakkasella kylmää ehkä muutenkin koko kehoa, mutta silloin voisi ajatella´, että ihan vain supistaa verisuonia/verenkiertoa haavan raajassa ja etenkin haavan lähewttyvillä.