33. Viileän kehon säryt eli kylmänsäryt sekä reuma ja koko kehon lämpimänä pitäminen

Jos keho on viileä tai kylmä monta senttiä ihon pinnan alla mutta elelee kuin olisi ihan tavallista, niin voi tulla särkyjä ja kolotuksia, etenkin jos käyttää insinöörimäistä hengetöntä tapaa jännittää kroppaa tai krampata. Eli tarttis silloin tajuta, ettei kroppa saa olla ollenkaan niin kylmä, ei edes pinnalta, ja lämmitellä heti kunnolla ja pysytellä aina kokonaan lämpimänä. Lämmittelyohjeita ks. kohdat Viileään sopeutuminen ja Suomen talvi ja kylmän kestäminen blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi 
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html kohta 96. (Kylmänsäryistä kohdissa 84., 85., 96., 104. ja 114. ) ja oikeastaan koko blogiosio viileään sopeutumisesta eli sisätiloissa lämmittelystä
Kaikille ei kai tule näitä särkyjä, vaikka elelisivä ihan kylmissään, vaan niitä tulee, jos aura on heikko, eli sosiaaliselle hyväntuuliselle liikunnalliselle tunneihmiselle ei niin tule särkyjä mutta insinöörialoja ihannoivalle tulee.
Varsinainen keho luineen kaikkineen ei saisi olla tasaisen viileä vaan sisempien osien tulisi olla lämpimiä ja mieluummin koko varsinainen keho terveen lämpöisenä.  Vielä parempi on, jos ihokin on terveen lämmin.

http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html



Säryistä tössä blogissa kohdat 4., 7., 31., 32., 33. ja 58.


Jos vietät osan vuotta lämpimässä maassa, jonka ilmastosta pidät, et ole sopeutunut Suomen ilmastoon, ja niin sinun pitäisi Suomen sijasta elää koko vuosi lämpimissä maissa. Suomen ilmastoon kuuluu talvi. Ilmastoon on sopeuduttu niin, että ajatellaan koko vuotta. Silloin kesä ja välivuodenajat saavat tukea talven kylmänkestävyydestä. Jos on kylmän tai viileän kanssa kuin lämpimässä tai kuumassa ollaan, tulee särkyjä, koska keho viilenee liikaa nopeasti. Jos talven haluaa viettää muualla, niin vaikka Eestissä tai Etelä-Ruotsissa eikä suorastaan lämpimässä. Mutta silloin tuntuvat Suomen muut vuodenajat viileämmiltä. Parempi olisi elää koko vuoden samassa ilmastossa.
Jos olet ulkomailta kotoisin, niin jos aina kerrot, mistä maasta olet ja millainen ilmasto siellä oli, niin ihmiset, jotka Suomessa kohtaat, osaavat jotenkin elekielellään, sosiaalisesti, puhein ja elämäntavallaan näyttää, miten Suomessa elää. Mutta jos väität olevasi Suomesta, niin he merkitsevät vain "kuten tavallista" ja "kuten hyvin osaat" ja niin heiltä ei saa tukea ilmaston osaamiseen vaan jotkin kohdat jäävät vanhaan ilmastoon sopeutuneiksi.

Jos heittää mielestään ihmisesikuvien käytön olemuksessaan ja elämäntavoissaan, etenkin ei-suomalaisten esikuvien, niin suomalaisista villieläimistä mallia ottamalla voi oppia Suomen ilmastoon sopivan tavan olla, lähinnä kai pikkulinnuista, ne kun elävät ulkona Suomen ilmaston armoilla koko vuoden, toisin kuin muuttolinnut.

Radion musiikki on kai usein valittu ajankohtaan ja siis myös vuodenaikaan jotenkin sopivaksi, niin että radion seuraaminen voi joillekin olla avain vuodenaikaan sopivaan tapaan olla ja elää, siis myös lämpimänä pysymisen vaatimaan toimeliaisuuden määrään ja tyyliin.

Jos sinulla on kylmän kehon särkyjä, niin laita heti puhtaat kuivat villasukat jalkaasi, ja pidä niitä lähes aina. Lisäksi voit vaihtaa pitkät housut jalkaasi ja sukkahousut tms alle. Pue myös talviajan paita, vaikka olisi kesä, esim. ohut villapaita. Älä oleskele rauhalliseen tapaan viileässä enää yhtään vaan vaihda lämpimään ja syö edes voileipä, jollet ole viime aikoina syönyt kunnolla, sillä tyhjä vatsa ei jonkin ajan jälkeen tuota enää lämpöä, kun energiavarastot ovat lopussa. Jos lämmöntuotanto näytti olevan siitä kiinni, niin syö kunnon ateria. Koko kehon lämpötilan pitäisi olla terve normaalilämpösi, siis myös raajojen, ihon pinnan, lihaksiston ja luiden eikä vain keskikehon. Kuumassa ilmastossa kehon pinnan sopii kai joskus olla viileä mutta kylmässä ilmastossa, siis myös Suomen kesässä, pitää koko kehon olla normaalilämpöinen, ei haalea, saati sitten viileämpi.  

Hanki ulkolämpömittari, sijoita se oikein ja seuraa sitä monta kertaa päivässä, etenkin sään vaihdellessa useasti. Jo kymmenen asteen ero ulkolämpötilassa tuntuu vaatteiden tarpeessa kuin eri vuodenaika. Hanki myös sisälämpömittari ja kuumemittari, jolla voit mitata kehon eri kohtien lämpötilat, myös aivan alhaiset.

Nyt kesähelteillä,kun aurinko kuumensi auringonpuoleisen yksiöni tosi kuumaksi, mittarin mukaan sisällä lähemmäs 30C, niin lämpötilan laskiessa tuli kylmänsärkyjä, etenkin jos joi teetä, kai siksi, että keho oli sisältä liian lämmin, mikä laittoi viilentäytymään, ja niin keho oli sisältä liian lämmin ja pinnalta ihan kylmä, mikä on ihan väärin. Mutta sitten kun iltaa kului ja en juonut teetä, niin kylmänsäryt lakkasivat ja huomasin normaalin lämmön palautuneen kehoni pintaosiin sen myötä, kun kehoni keskiosat olivat viilenneet sopivan lämpöisiksi, eivät siis viileiksi vaan viileähköön normaalilämpöön, mikä teki mielekkääksi lämmön vaalimisen tavalliseen tapaan. Kai niillä, joilla kesä on apea, on käsitys, että kesällä pitää viilentäytyä verenkierron osalta, kun taas terveen toimeliailla on kehon lämpltalous samantapainen kuin muina vuodenaikoina ja viilentymisestä huolehtii kevyempi pukeutuminen, vähempi ja kevyempi syöminen ja varjossa oleskelu sekä pitkälti uinti. Viileässä ei kai pitäisi olla yhtä oleskelevainen kuin helteellä ei edes viilentäytymistarkoituksessa vaan liikuskella edes jotakin, niin verenkierto toimii helpommin oikein lämmittäen kehon pinnan niin, ettei tule särkyjä.

Kipukohdalla tai sen ympäristössä ei saisi olla suuria lämpötilaeroja, vaan koko alue ja mieluiten koko keho tasaisen lämmin, mukavan lämmin tervettä normaalilämpöä siis tai miellyttävän kivuttoman aika lämmin. Kylmän ja kuuman raja kuuluu vaatteisiin tai muutama sentti kasvojen eteen, ei kehon sisään.


Hampaita voi lämmittää verenkierrolla ja ympäröivällä keholla (siis lämpimät huulet, lämmin kieli ja oikein lämpimät ikenet painettuina laajalta alalta hampaita vasten ja verenkierrolla oikein lämpimiksi lämmitettyinä), jos niihin tulee kylmänsärkyjä, minkä tunnistaa siitä, että särkee kylmästä kasvojen niitä seutuja muualtakin (siis useimmiten kai poskipäiden luita, leukaluuta tai poskea) ja särkee useaa hammasta yhtä aikaa eikä tiettyä hammasta ja lisäksi hampaat ovat liian viileät tai suorastaan kylmät.

Paras ohje, sekä kylmänsärkyihin että reumaan:
Perusohje kylmänsärkyjä vastaan on kai liikkua: liikkua syksyn ja kevään ulkoilun tapaan vauhdikkaasti tai urheiluharrastusten tapaan. 
Jos sinulla on taipumusta särkyihin, niin liiku rehkimällä, jotta tuotat oikeasti lämpöä, ja pidä tarkkaan huoli, ettet ota mallia itseäsi lihavammista, koska heillä on säähän nähden kuumempi kuin sinulla ja he liikkuvat liian oleskellen (myös samanpainoisista tai hoikemmista jos ovat aiemmin olleet lihavampia tai jos itse ottavat lihavammista mallia ja kärsivät säryistä), ja pidä koko kroppasi aina kunnolla lämpimänä niin että huout lämpimäksi paitsi koko kroppasi myös muutaman sentin ilmaa kehosi ympärillä.  

12.2.2017 Tuon neulekuvion katseleminen auttoi ainakin minua, kun join liikaa kuumaa ja tuli kylmänsärkyjä.

http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/01/tunteidenmukaisuuden-mahdollisuudesta.html


26.6.2018   Kylmänsärkyihin näyttäisi auttavan se, ettei ole sosiaalinen vaan erillinen, ei pidä seuraa laajalti vaan on itsenäinen, kuin arktinen - vai semiarktinenko tämä on? - villieläin säänkestotaidossaan.

Viileä tai kylmä ei siis aiheuta kylmänsärkyjä vaan edeltävä helle tai helteen tavalla oleminen esim. ruuan vuoksi, jolloin kehon pinta on viileä ja keho sisältä kuuma tai ainakin ihan erilämpöinen, mihin auttaisi liikunta.



Lämpimällä säällä tai helteellä säät ovat kovin erilaiset ihmisille sen mukaan, oleskelevatko he auringon puolella vai varjon puolella, ovatko lihavia, uivatko, liikkuvatko yms, ja niin lämpiminä päivinä tai kausina ei voi olla sosiaalinen toisten lämpötalouden kanssa, sillä se toimii eri tavalla kuin itsellä.