lauantai 13. elokuuta 2016

Ohjeita "jos kesällä huono tai kumma olo" (lainaus muusta blogista)

Lainaus pitkästä vuodenaikakirjoituksestani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html , josta on myös englanninkielinen käännös http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html


Kesäohjeita

Jos kesällä huono tai kumma olo

A) kuumat päivät

A1.   Toukokuun ensimmäisinä kuumina päivinä on yleensä kovin kuiva ilma. Silloin on tärkeää juoda paljon vettä (syö sen kanssa edes vähän, mieluummin enemmänkin, jotakin suolaista, sillä hikoillessa ihminen menettää sekä vettä että suoloja), virvoitusjuomaa (ne on siihen tarkoitettu) tms., jos on yhtään kumma olo, esim. puolitoista litraa juomista yhteen putkeen ja heti pois auringosta tms kuumasta paikasta. Kesäkuussa jo on ilmaan ehtinyt vesistöistä ja puista haihtua niin paljon vettä, ettei samaa ongelmaa synny. Kuivan huoneen ilmaa kostuttaa vesiastia tai kuivumassa olevat pyykit.Sen sijaan maa on keväällä vielä kostea.

A2.   Kesällä jos tulee kumma olo (ja ehkä päänsärkyä), niin se on yleensä veden puute (muista suola myös ja syö ehkä hiukan, jos juot paljon, 1,5 litra limonaadia (pun. tai kelt. tms) kerralla on
hyvä) tai sitten liian lämpimät vaatteet.

A3.   Valju olo helteisestä auringonpaahteesta sisälle tultua jonkin ajan päästä johtuu siitä, että helteessä ollaan eri tavalla, lötkömmin kuin viileässä, ja se taas on ei-energinen tapa olla viileässä. Viileässä tarttisi laittaa lämpimämmin päälleja syödä jotakin, koska viileässä tarvitsee tuhdimman olon kuin helteessä, ja lösimisen sijasta ryhtyä puuhaamaan jotakin, edes katsomaan, tulisiko telkusta jotakin.
Hutera olo aiemmin päivällä helteessä oltua on taas merkki siitä, että keho on vieläkin liian kuuma, jolloin tarvitsisi viileämmät vaatteet ja oleskelua viileässä ja välttää ainakaan isompia aterioita. Parhaitenolo paranee, kun käy järvessä uimassa tai jollei siihen ole mahdollisuutta, niin viileässä suihkussa. Valele etenkin pääsi viileällä vedellä ja huolehdi keskikropan lämpötilaksi terve normaalilämpösi niin että tunnet olosi huojentuneeksi, pääsi selkeäksi ja itsesi ok toimintakykyiseksi. Kun olo on parempi ja keho viileämpi, on luontevaa olla toimeliaampi.

A4.   Auringossa voi iho palaa, missä se ensin alkaa osin jo auringossa ja osin jälkikäteen punoittaa ja jos pahemmin palaa, niin kirvelee koskettaessa ja hiotessa, ja jos vielä pahemmin palaa, niin ihosta lähtee pintakerros jälkikäteen irti. Lierihattu, pitkähihainen paita, aurinkorasva ja etenkin pidempien auringossa olemisten välttäminene ennen kuin on ruskettunut kunnolla auttavat välttämään ihon palamista. Ruskettunut iho ei pala ollenkaan yhtä helposti kuin vaalea. Iho palaneena ei saa olla auringossa, koska palaminen altistaa ihosyövälle. Aurinkorasvat kai auttavat palanutta ihoa paranemaan. Mutta ensimmäisillä kerroilla auringossa lyhyemmän aikaa ja ehkä tunnin päästä, jos iho on jo ruskettunut jonkin verran, niin voi olla auringossa pidempään.

A5.   Jos auringossa pää pääsee kuumenemaan liikaa, voi tulla auringonpistos: huono oksettava olo ja pyörtyäkin. Silloin on tärkeää päästää viileään varjjon heti, valella päätä kylmällä vedellä, jotta se viilenisi, juoda kylliksi ja välttää auringossa olemista. Vaalea päähine auringossa auttaa välttämään auringonpistosta. Päänsärky liittyy nestehukkaan ja vielä osin vääränlämpöiseen päähän.

A6.   Tokkurainen olo kesällä johtuu aivan liian lämpimistä vaatteista. Paljon vähemmälläkin pärjää ja tulee niin paljon parempi mieli.

A7.   Perinteinen keino viilentäytyä hellepäivänä on käydä järvessä uimassa. Pintavesi on lämmintä ehkä20cm ja sen alla on kylmempää vettä. Vesi on kylmempää siellä, missä on juuri polskittu paljon.
Kesällä, jos on kuuma, etenkään monta päivää peräkkäin, niin jollei ole uintimahdollisuutta, on helpompaa välttää kehon kuumenemista etukäteen kuin viilentää se sen kuumennuttua. Koko asunnon voi tuulettaa isoista ikkunoista yön ja aamun viileyden aikana. Jos ei oleskele pitkään aurinkoisessa huoneessa, ei tule mahdolloman kuuma. Sälekaihtimet ja verhot viilentävät, jos ulkona paistaa aurinko, mutta jos oleskelet huoneessa, on kivempi jos verhot eivät ole ihan kokonaan kiinni vaan jostakin näkee vehreyttä ja elämää, sillä vehreys opettaa lämmönsäätelytaitoja. Jos aurinko paistaa ikkunaan vain viistosti, voi ikkuna auki olla viileämpää, mutta pitää kokeilla, onko tuuletusilma joltakin korkeudelta kovin lämmintä, kun aurinko paistaa ikkunalaudalle ja seinustalle.
Jos ei syö helteellä mitään tuhtia tai liian öklöä, niin ei tule niin kuuma. Esim. tomaatti on kevyttä, samoin salaatit.
Vaalea lierihattu tai lippis viilentää päätä auringossa.
Ulkona voi helteellä oleskella puolivarjossa tai viilentyä varjossa sekä keskellä suurta varjoa, missä on viileä esim. talon varjon keskellä, jos on muuten tullut liian kuuma. Tuulenvire usein viilentää. Myös sisällä metsässä, ainakin varjon puolella mäkeä, voi olla viileämpää kuin aukealla. Ja sitten taas uimaan.

A8.   Naistenlehden ruokaresepteistä päätellen afrikkalaiset eivät osaa kantaa hellettä hyvin, kun syövät raskasta, mihin lisäävät paljon sokeria kuin olisi heillä heikko olo, jaksamattomuutta ja liian vähän vitamiineja, riisiä ja kalaa. Arabit Marokossa sen sijaan näyttivät osaavan kantaa kuumaa hyvin,koska laittoivat ruokaa aineksista, jotka keventävät ja tuovat vitamiineja, tuovat tarvittavaa enerviaa ja keventävät asennetta, jolla tarttuu asioihin.

A9.   Kesällä tavalliset kengät ovat liian kuumat ja pitäisi käyttää sandaaleja. Helteellä shortsit tai lyhyt hame ja T-paita, toppi tms, tai hellemekko.

A10.   Hellepäivinä tuuleta viileän aikaan, esim. aamulla, tai varjon puolelta, missä on viileää. Jos aurinko paistaa sisään ja kuumentaa huoneen, niin sälekaihtimet ja tavallisetkin verhot viilentävät huonetta, mutta toisaalta on usein parempi olo, jos näkee ulos edes jonkin verran. Käy järvessä uimassa, niin viilenet. Älä syö kuuman aikaantai juuri sitä ennen. Pue hellevaatteet ja kevyet sandaalit tai ole paljain jaloin.
Jos vaihdat helteestä viileään, älä anna ihosi pinnan viiletä vaan pidä verenkierto hyvänä, niin et jää sisältä kuumaksi ja pinnalta viileäksi vaan kropan lämpö tasaantuu tervehenkisellä tavalla.

A11.   (Auringonpuolella asuessa on tärkeää tuulettaa koko asunto huolella viileän aikaan yöllä ja aamulla. Verhot ikkunan edessä vähentävät huoneen kuumenemista, mutta silloin kun huoneessa on joku, kannattaa usein verhoja pitää jostakin kohden raollaan tai osin auki, jotta näkee vehreää ulkona, etenkin kai puita, jota opettavat säiden kanssa elämistä, ja jotakin elämääkin, jottei ole kuin purkissa ja paistu. Auringonluopeisella ikkunalaudalla on paahde, kovin kuumaa ilmaa, joten ikkunaa ei kannata pitää auki silloin, kun aurinko paistaa kohtalaisen suoraan ikkunaan. Asunto on hyvä jakaa osiin sen mukaan, minne paistaa aurinko ja minne ei,sillä aurinkoiset ovat kuumenevat mutta ovi tai esim. kassi ym esteitä lattialla estää viileän ilman virtaamisen sinne, missä se kuumenisi. Ja kun aurinko vaihtaa paikkaa, niin tuuletetaan niitä huoneita, joihin ei enää niin paista. Kuumassa huoneessa ihan vain hellevaatteet ja jos tulee liian kuuma, niin ulos viileään varjoon tai viileään suihkuun tai uimaan. Kuumassa on varottava erityisesti, ettei syö yhtään mitään sellaista, mikä on liian tuhtia, eikä liikaa kevyttäkään, esim. tomaattia tai hedelmää muttei tavallisia ruokia, ja tuhdimpi ateria sitten, kun on jo illalla asuntokin viilennyt. Usein suomalaiset osaavat, kenties saunan tuoman kokemuksen avulla, helteenkin hyvin, mutteivät ne, jotka ottavat paljon mallia lämpimistä tai kuumista maista. Kuivan ilman kosteuttaa iso vesiastia huoneessa.
Kesällä kerrostalon alimpien asuntojen luona ilma seisoo paikoillaan, mikä tekee auringosta paahtavamman, kun taas ylimpien kerrosten kohdalla tuulee, mikä viilentää tuuletusilmaa aurinkoisella säällä. Toisaalta rappukäytävän kuuma ilma nousee ylimpään kerrokseen ja täyttää siellä asunnot ovista kulnjettaessa, jollei ole nopea. Vastaavasti talvella täytyy varoa, ettei ulko-ovesta tai tuuletettaessa pääse kylmää ilmaa alimpien asuntojen ovien luo esim. oman asunnon postiluukusta . )

A12.   (Erityisen kuuamalla seudulla asuessa suomalaisuus voi opettaa sen, että viileä ilma valuu aina alas ja lämmin jää ylemmäs. Siksi pakastimet ovat päältä avattavia. Siksi myös notkot, joihin viileä ilma yöllä valuu ympäristöstä, ovat viileimpiä ja mäillä lämpimämpää syksyllä hallanvaaran aikaan. Pilvetön taivas tekee viileämmän yän.)

A13.   Jos sinulla on auringossa tai ylipäätään kesällä pakahduttava huono olo ja lämpimän ja kylmän vuorottelut eivät suju viihtyisästi ja kesä ei tunnu lähtevän käyntiin, niin olet luultavasti liian koulu-, opinto- tai työkeskeinen olemisentavaltasi tai liikaa lukenut, mihin auttaisi vaihtaa vaoaalle, ottaa kunnolla lomaa lomailuasenteella ja ihan vain lomapuuhin.

A14.   Jos ajatukset ovat kesällä osan aikaa löperöitä ja laatu heikompi kuin viileällä, johtuu se osin siitä, että kehosi on liian lämmin ja liikkuminen kömpelömpää (käytä liikkeittesi hahmottamiseen sosiaalista silmääsi eikä mekaanista mallia), ja osin siitä, että pitäisi eritellä olemuksestaan, mikä on lämpöä, mikä ruokaa jne mikä mitäkin, niin pää selkenisi.

A15.   Hölynpölyn tuottaminen voi olla hauskanpitoa,mutta voi se myös johtua siitä, että kroppa on liian kuuma kuin helteellä tai tokkurainen kuin flunssassa, mutta käyttäytyy kuin ei olisi kuuma ja tukkoinen vaan keholla omaa elämänviisautta ja näkökulma eheä kuin aamulla hyvin nukutun yön jälkeen liikkeellä heräillessä. Eli tarttis viilentää pää ja kroppa samaan tapaan kuin sadepäivästä hellejakson jälkeen kerron, niin että elämänkokemus lähtee soimaan ja havaintokyky on eheä, maisemamainen eikä sirpaleinen, tokkurainen, joka luulee vain muttei tarkista.
Hleteen viisaus on jotakin sellaista kuin etteivät asiat ole lytyssä kuin liian viileällä tuolle yksilölle vaan rentous tuo tilaa olla tunteva, tehdä omia valintoja, elää hyvällä tavalla ja ottaa positiiviset tavoitteet mukaan suunnitelmiin, joskus esim. luonnon, taiteen tai tapahtumien tuella nousta korkeallekin tavallisen tasonsa yläpuolelle jotenkin niin kuin positiivisista tavoitteista aloittaminen tuo hyviä ratkaisuja, jos ja kun perustaso on kunnollisesti huolehdittu.
Suomen ilmastossa hetken helteessä tuo lämmönsätelymahdollisuuden, joka tuo hyvän olon ja hyvin sujuvan päivän, mutta se edellyttää, että on pikemminkin toimeliaan paikaa ja tekemistä vaihtavainen kuin pitkään yhdessä lämpötilassa.

A16.   Kehon aivan liian suuri kuumuus, kuten kehon ym suuret tarpeet yleensäkin, jos niitä ei kuunnella, voi aiheuttaa suurta raivostumista, esim. tuhdin tai tavallisen ruuan tuputtaminen ihmiselle, jolla on liian kuuma tai kuumana päivänä ylipäätään. Jos on kuuma ja ruuasta tulee yhtään huono tai ontto olo tai pakottava tai pännivä, niin ei saa syödä sitä eikä muuta niin tuhtia palaakaan enää niin kauan kuin on kuuma. Vaan jos tuntuu siltä, että söisi jotakin, niin huoneenlämpöistä kevyttä ruokaa tai virvoitusjuomaa, esim. tuoretta salaattia tai vihanneksia tai hedelmiä tai rasvatonta maitoa tai mehua. Ja olisi uhrattava vaivaa, jotta saisi viilennyttyä kunnolla hetimmiten, esim. talon varjoon tai viileään suihkuun tai järveen.
Samoin pahoinvointi, huimaus, tasapaino-ongelmat ja katkova tietoisuus ruuan tai juoman jälkeen kuumalla on merkki siitä, että ruuassa on ollut liikaa rasvaa tai se on ollut liian kuumaa tai muuten liian tuhtia moiselle säälle. Jonkin aikaa viileässä, esim. viileässä suihkussa parantaa olon, muttei saa syödä tai juoda samoja uudelleen niin kauan kuin on kuumaa.

A17.   Jos on helle ja hautova paikoillaan seisova ilma, niin sitä seuraa usein ukonilma viilentävine sateineen. Ukkosella ei saa olla korkeilla paikoilla eikäkorkeimpien kohtien, esim. isoimpien puiden vieressä, jottei salama iske. Ei saa myöskään itse olla ympäristöään korkeammalla eikä uida, jottei salama iske. Autossa on kuulemma aika turvallista ukkosellakin.
Tavallisina ukkosettomina päivinä vaihtelevanvahvuinen tuuli vähän kuin hitaat aallot sekä kosteutta ilmassa, on merkki siitä, että kohta alkaa sataa. Kasvit tarvitsevat sadetta, samoin useimpien ihmisten lämmönsäätely vaatii säiden vaihtelua, joka tuo myös mahdollisuuden erilaisiin tekemsiin ja erityyppisten ihmisten yhteiseloon.
Myrsky eroaa sateesta ja tuulesta siinä, että tuuli huojuttaa täysikokoisia puita tai ainakin joitakin niistä, eikä vain niiden oksia. Samaten myrsky katkoo puista pienempiä oksia ja paikoitellen saattaa kaataa puita. Säätiedoissa osataan usein ennustaa myrsky edellisenäpäivänä jo. Myrskytuuli on usein pyörteilevää ja puuskaista.
Kesällä voi sataa myös rakeita. Raekuurot ovat yleensä lyhyitä ja kovin pienellä alueella ja rakeet ovat useib pieniä, mutta niiltä kannattaa suojautua hyvin esim. rakennuksen suojiin tai käsin päätä suojaten ja lapset ja lemmikkieläimet äkkiä turvaan vieden, sillä rakeet ovat kovia ja tulevat aika voimalla voiden aiheuttaa vahinkoa, esim. isot rakeet rikkoa autojen ikkunoita. Useasti samaan aikaan paistaa aurinko ja rakeita on kiva katsella, ja ne sulavat maassa pian.

A18.   Jos keho on päässyt kuumenemaan liikaa ja on helle, niin pitäisi heti vaihtaa viileämpään paikkaan ja hellevaatteisiin. Juoda saa mutta syödä ei, etenkään tavallista tai tuhtiaruokaa, mutta ehkä tomaatin kumminkin voi syödä,jos nälkä on.  Uiminen, kahlaaminenkin ja viileä suihku ovat hyviä viilentymiskeinoja, samoin suuret talojen varjot yms.
Suomalaiset yleensä pitävät koko ajan huolen kehon lämpimänä pysymisestä, kesälläkin. Mutta kuumien ilmastojen ihmiset osaavat monet viilentää kehonsa helteelläkin. Se kai käy kuulostelemalla ilman lämpötilaa jonkin verran kauempana kehosta, sen viileyttä kehonlämpötilaan verrattuna, ja pitämällä seuraa tuolle viileämmälle ilmalle, hahmottamalla kehonsa yhdeksi kimpaleeksi sen kanssa vähän kuin juodessaan veden kanssa.
Suomalainenkin yleensä kesällä pitää seuraa ympäröivälle ilmalle, kesän tunnelmaiselle, sen verran kulloinkin kuin mikä sointuisan olon tuo. Syksyllä sitten joutuu opettelemaan tavasta eroon.

A19.   Suomessa ei yleensä kesälläkään vietetä siestaa, mutta hellepäivinä voi kuumimman ajan joutua ottamaan rennosti, ei niin paljoa puuhaillen, ja puuhata sitten illan viileän tullen. Jos lepää hellepäivän kuumimman ajan, niin väsyneeneen rasittuneena uneen vajoaminen ei kai ole siihen kovin hyvä eikä lösiminen vaan, loikominen ja laiska puuhaileminen rennosti ottaen.

A20. Jos on kuumassa oltua vielä kroppa kuuma, vaikka on viileämpää, joko ilta tai viileämpi sää, niin ei kannata jäädä paikoilleen odottamaan, että viilenisi, vaan pitäisi liikkua viileässä, jotta verenkierto toimii hyvin ja tuo paljon taitavamman ja tehokkaamman lämmönsäätelytaidon, viileyttä juuri sopivasti koko kehoon, tasaisesti ekä niin kuin paikoillaan istuen,että pinta kylmä mutta sisältä liian kuuma. Lue kohta B8.

A21. Kesän kuumat ajat eivät yleensä suju hyvin, jos ajattelee yrittävänsä kestää ne läpi. Sen sijaan olisi ajateltava niitä haasteena, jonka tasalle nousee taidoin ja luonteenhyvein.

Myös C-osion ohjeilla on väliä etenkin kuumana päivänä, etenkin kohta C10



B) viileä

B1.   Kesälläkin säät vaihtelevat, yleensä muutaman päivän jaksoissa, joten vaatteita tarvitsee milloin enemmän ja milloin vähemmän. Sukat ja aika ohut villatakki, neule tms ovat kesäajan lämmikkeitä. Viileämpänä päivänä pitkät housut tai pitkä hame ja pitkähihainen paita ja/tai ohut takki. Lenkkarit lämmittävät kesällä usein liikaa mutta sopivat viileisiin päiviin, mutta sandaalit ovat tavalliset kesäjalkineet.

B2.   Aurinkoisina kesäpäivinä voi auringossa olla helle mutta viileissä varjoisissa sisätiloissa hämmästyttävän paljon viileämpää, mistä voi sisällä tulla niuho ärtyisä olo, jollei vaihda enemmän välivuodenaikojen tapaiseen liikkuvampaan toimeliaisuudesta elämänsisältöä saavaan tapaan elellä ja pue riittävän lämpimästi päälle siksi aikaa, kun on sisällä viileässä varjossa pidemmän aikaa. Samoin voi kesällä olla puuston tai talojen varjoja, viileitä iltoja ja viileämpiä päiviä, jolloin on hyvä, jos tulee viileä, olla urheilullisen toimelias ja lämpimästi pukeutunut. Perinteinen kesävaate lämmikkseeksi on villatakki ja sukat, joskus myös nylonsukkahousut, kesätakki, pitkät housut ja pitkähihainen paita sekä lämpimämmät kengät. Viileässä ei voi lösiä ja oleskella siten kuin auringon paahteessa. Jos on pidemmän aikaa viileässä, tarvitsee tavalliset ateriat, toisin kuin jos on hellepäivänä auringossa.

B3.   Kesäillat ovat viileitä ja silloin tarvitsee yleensä pitkähihaisen paidan ja pitkät housut, kenties sukat. Jos paleltaa ja värisee kylmästä, niin puetaan lämpimämmin päälle, liikutaan ja mennään aika pian sisälle, missä voi keittää teetä ja syödä iltapalaa, esim. karjalanpiirakkaa juuston kanssa.

B4.   Kesällä jos on huono veto ja jotenkin apea olo, niin on ehkä syönyt liian vähän. Laihduttaminen ei ole tehokasta eksäaikaan vaan pikemminkin muina vuodenaikoina, kun lämpimänä pysymiseen kuluu paljon energiaa. Kesällä pitäisi syödä tuntemusten mukaan mutta terveellisestija paljon tuoreita vihanneksia,  ja kokeilla silloin tällöin erityyppisiä aterioita, jotta saisi selville, mitä kaipaa. Usein pitäisi syödä terveellistä perusruokaa, mutta kevyempinä versioina kuin muina vuodenaikoina, ja osan aikaa samantapaisia ruokia kuin tutut, jotta saisi selville, sopivatko ne omaan kesään, esim. kuumiin tai viileisiin päiviin. Useimmat kai kaipaavat kesällä isoimman osan aikaa kovin kevyttä ruokaa mutta välillä myös tuhtia esim. pihviä puutarhassa, ja viileinä päivinä tai illalla viileässä pitkään istuttua tavallista perusruokaa kuten muinakin vuodenaikoina, mutta erityisesti tuoreita vihanneksia yms syöden ja muistaen juoda kylliksi, muttei paljoa pelkkää vettä, kun e i siinä ole suoloja.

B5.   Suomen ilmastossa ei tervehenkisesti elellessä ole kylmänsärkyjä. Lämpimämmissä ilmastoissa voi kai illaan viileys tai viileä päivä tuntua särähdyksenä ja tuoda kylmänsärkyjä, jota johtuvat siitä että keho on esim. pintaosiltaan liian viileä, vaikka kenties on sisältä kuuma. Oman kehon lämpötilan voi usein kokea kädellä koskettamalla. Liikunta parantaa verenkiertoa ja auttaa pitämään koko kehon tasaisen lämimänä, terveessä normaalilämmössä. Reipas liikunta myös auttaa tuottamaan lämpöä, jos sitä tarvitaan, ja toisaalta ympäröivän viileän ilman avulla viilentää kehoa, jos se on tarpeen, mutta siis hyvin toimivan verenkierron vuoksi koko kehoa tasaisesti, niin kuin kuuluukin. Älä ota mallia itseäsi lihavammilta äläkä enemmän helteeseen tottuneelta, jottet opi tottumuksia, jotka viilentävät kehoasi liikaa ja ovat epäliikunnallisia. Sen sijaan itseään hoikemmilta ja suomalaiseen ilmastoon tottuneilta voi ottaa mallia lämpötaloudessa ja liikkumisen ripeydessä.
(Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html )

B6.   Jos on kesällä viileää pilvistä säätä, lähinnä harmaata, niin reippaus ja liikunnallisuus vähän niin kuin syksyllä säiden viiletessä tuo hyvää mieltä, reippautta ja elämänmakuisuutta tehden hyvän päivän pilvisestäkin, kuina uton renkaat, jotka pureutuvat asfalttiin.

B7.   Tavallisella kesäsäällä ja etenkin viileällä toimettomuus tekee apeaksi. Hyvä on välillä huilia ja nauttia kesästä mutta myös vauhdikkaampi toimeliaisuus piristää. Liikuntaa, esim. pyöräilyä ja uintia sekä jotain kesäpelejä, olisi hyväksi harrastaa. Saamattomuus sopii sen sijaan hellepäiviin.
Liikunnan aloittamisesta (TÄRKEÄ) linkkejä blogissa: 
http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html

B8.   Sadepäivä aurinkoisen jakson jälkeen tuo huojennuksen kuumuudesta kärsineille: ihmisille, etenkin kasveille ja eläimille myös. Helteen oleskelevaisuuden tapa on enemmänkin lösö, kun taas viileän sään ja sateen tuoman huojennuksen sallima (1.) oman kehonlämpötilan säätö sopivalle kohden viileän ja helteen välille tuo (3.) tunnelmallisuuden, (6.) liikunnallisuuden, (5.) vapauden tehdä mitä haluaa, (7.) toimeliaisuuden ja (2.) etäisemmät välit kuin olisi helteellä (4.) omaa aikaa kullakin ja samalla (8.) jaksavaista hyvää mieltä, sanalla sanoen (9.) elämä soi ja muiden vuodenaikojen taidot auttavat pitämään elämän hyvällä tolalla, kehon sisältä sopivan lämpimänä ja ulkoilma toimeliaisuudelle ja viihtymiselle sopivana.
Soivasta elämänkokemuksesta opettavat myös muut terveiden elämäntapojen osat, katsotämän blogin pitkä osio http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html .

B9.   Hermostuneisuus kesällä johtuu yleensä samasta kuin muinakin vuodenaikoina eli liian viileästä pukeutumisesta ja liian kevyesti syömisestä, joka on kuin laihdutuskuurilaisen tai vuodenajasta erehtyneen. Siinä on se ikävä puoli, että silloin on usein jaksamaton, nuiva ja äkäinen muita kohtaan, vaikka sään puolesta kaikki olisivat rehevän hyväntuulisiä ja ystävällisiä sekä sujuvan toimeliaita ja hyvin toimeentulevia, mikä on muiden kesän parhaita puolia ja heille vapaa-ajan tuoman levon ja virkistyksen edellytyksiä. Naistenlehtien antamat esikuvat naisille ovat kaikista taitavimpien piirteitä, eivät taitojen oppimisen ulkonäkö, ja ne siis mm yleensä ovat paljon hoikempia kuin miten lihavina naiset itse olisivat yhtä hyväntuulisia ja elämä sujuisi hyvin.



C) vaihtelevat säät ja elämäntapojen säätäminen

C1.   Kesällä usein tulee huono olo ja motivoitumaton vire, jos on liikaa sisällä tai liian toimeton. Tarttisi lähteä ulos vehreään ja viettää paljon isompi osa ajasta ulkona ja lähteä reippaasti tapahtumiin ym puuhiin.

C2.   Jos kesä ei suju vaan on jotenkin sairas olo kesällä, niin pitäisi huolehtia perusasiat kesäelämisestä kuntoon. Nestetasapainon korjaa 1,5 litran puollo limonaadia, esim. lightia (tarvitset sitä kovin vain yhden kerran, vaikka jotkut ostavat muutamana päivänä kun siitä tuli niin paljon parempi olo ekalla kerralla ja auttaahan se usein jotakin kumminkin). Lisäksi pitäisi huolehtia, ettei ole aivan liian kuuma (vaihda viileään paikkaan, esim. isoon varjoon, ja käy uimassa, kahlaamassa tai viileässä suihkussa. Tai syö jäässä olevan mehun palasia monta, niin pieniä, ettei tarvitse käyttää siihen hampaita kuin hiukan.) tai liian viileä (vaihda paikkaa lämpimämpääm tai pue lämpimämmin päälle, ja liiku.) Lämmönsäätelytaidon tuovat luonnon vehreyden katselu, sen ihaileminen ja reipas liikunta, joka vilkastuttaa verenkierron. Sisätiloihin jumiutumisen sijasta pitäisi olla mahdollisimman paljon ulkona kesällä, mieluusti puolivarjossa tai vaihdellen auringossa ja varjossa ja puuhata jotakin mielekästä. Vakiintuneen paikoilleen jumiutuneen perspektiivin sijasta pitäisi lähteä vähän seikkailemaan: mitä kesäistä löytyy vaikkapa talon kulman takaa, kesätapahtumissa tai kaupungilla kuljeskellessa, tuttujen luona käymässä, etenkin, jos heillä on lapsia ja puutarha, tai uimarannalla puiden varjossa, yms. Lisäksi pitäisi välttää syömästä raskaasti kuuman aikaan mutta syödä kumminkin jotakin, vaikkapa salaattia ja limonaadia, ja illalla sitten kunnon ateria. 

C3.   Jotkut ovat varuillaan muina vuodenaikoina kylmän ja viileän vuoksi ja tekevät siksi hyvin töitä, mutta kesällä eivät tiedä, miten pitäisi olla, pitäisikö olla varuillaan ja miten elää. Itse sanoisin, että kylmään paleltumisen pelko ja villieläinten sek' kasvien koettelemukset ovat lähinnä muina vuodenaikoina, paitsi että pedot metsästävät linnunpoikasia ym poikasia paljon kesän alussa ja hyönteiset ja linnut syövät hyönteisiä paljon, samoin sade voi tappaa hyönteisiä. Mutta ihmisille kesä on erilaista lähinnä siksi, että tekemisentapa on erilainen, ei niin kaavamainen vaan omakohtraisempi, käytännönläheisempi ja tuntevampi, vikkelämmin asiat läpi käyvä. Lisäksi olosuhteet ja vuoden vaihe ovat erilaiset: on lomat ja ladataan akkuja loppuvuotta varten sen sijaan, että painotus olisi työnteossa. Kesällä myös lämpö tuo rennomman rytmin: kaavamaisuuden sijasta ollaan arkijärkisiä, elämän tahteja kuuntelevia, auringossaolon ja varjon määrää sääteleviä, kiinnostuneita pikemminkin tavoitteista ja motivaatiotekijöistä kuin työnteosta, jonka toimeliaisuuteen sopisi paremmin viileä sää.

C4.   Jos kesä tuntuu jotenkin lättänältä ja vaisulta, se johtuu ehkä siitä, että sinun olisi pitänyt tehdä selvä ero työhön ja siihen liittyviin asioihin käyttämäsi ajan ja vapaa-ajan puuhien välillä, esim. aikatauluttaa työajaksi osa kustakin arkipäivästä ja muina aikoina järjestää jotakin toimeliasta kesäpuuhaa, esim. kesäretkiä, niin että on selvästi ihan eri aika, erilainen ajanjakso kuin työ, loma-aika voimia tuova rentouttava ja virkistävä.

C5.   Jollet tunnu saavan rauhassa nauttia kesästä, vaihda vapaalle, esim. selvästi lomavaatteisiin, ja mene ehkä johonkin kesätapahtumaan tai harrasta jotakin liikuntaa, sillä kesä on lomailua varten eikä vartin huilitauko työn välissä.

C6.   Kesällä jos on töistä tullessa jäänyt jotenkin niuho ja/tai urilleen jäänyt olo, joka ei sovi kesään, niin pitäisi ensin tarpeen mukaan ehkä huahtaa hetki, haukata jotakin ja juoda kylliksi vettä tms ja kenties nopeasti vaihtaa vaatteet lomailevampiin. Sitten heti perään puuhata tovi tai muutama jotakin,mikä on tavallaan työmäinen tekeminen, siis oikeaa tekemistä, johon uppoutuu, mutta selvästi vapaa-ajan aiheita eikä työn tyyppistä, niin pääsee irti työtottumuksista ja vapaa-ajanvieton aiheopiiriin. Eli esim. peli, jonkun vapaa-ajan huolehdittavan asian tekstin lukeminen urakkana, lehtijutun lukeminen vapaa-ajan aiheesta, jonkin vapaa-ajan asian huolehtiminen, jokin harrastus, jokin kesätekeminen tai ehkä kuunnella radiosta jokin kiva laulu. Sen jälkeen mieluusti ainakin hetken jotakin tekemistä, missä on reipastahtista liikuntaa, vaikkapa puutarhaan tai pyörällä käväistä jossakin ja jutella ihmisten kanssa ja/katsella vehreyttä. Loppuaikakin vapaasti mutta motivoidusti ja muiden kanssa yhteen sovittaen "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella.

C7.   Jos kesä tuntuu tasapaksulta, mielenkiinnottomalta ja ehkä liian kuumalta ja löllöltä, niin olet kai ajatellut kesää pidempänä kuin se onkaan ja et ole poiminut tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista ym ohjelmista niitä kiehtovimpia vaan ollut puolella mielellän liian monessa ei-niin-kiinnostavassa mukana. Kesä on hyvää aikaa kohokohdille. Vaikket pääsisi tosi kiinnostavaan tapahtumaan kuin vaikka kerran viikossa, niin kannattaa se kumminkin, vaikka matka niihin olisi pidempi. Silloin jos viikolla vaikka joskus käy lisäksi uimassa, niin piristää se mieltä ja tuo hyvää oloa sekä fyysistä jaksavaisuutta. Samoin vehreys tuntuu vahvemmin, jos on elämässä muutakin kiinnostavaa eikä vain aina samat pari hassua puuta tai pensasta ja päivät pitkät ei mitään tekemistä. Toimeliaisuus ja liikunta tuovat hyvää mieltä ja kihetovat asiat saavat elämän tuntumaan täydemmältä. Jos olet vaikkapa lomamatkalla mukana vain skriik skrääkmuiden seurana, et ole palsillesikaan niin hyvää loma-aikaa tuova kuin jos olet hyväntuulinen, reipas ja elämästä kiehtouutunut, sellaiseen muitakin reippaasti lähettävä.

C8.   Älä erityisesti laihduta kesäksi, jollet ole siinä kovin hyvä. Kuuntele sen sijaan tuntemuksiasi ja mielitekojasi tarkkaan jatkuvasti sen suhteen, mikä olisi sopiva määrä ruokaa, millaista ruokaa ja minkä verran toimeliaisuutta. Jos joku aamupäivä tekee mieli vain tuoremehua ja ehkä omena, niin ei kai siinä paljon lihoa, jos se kerran on sen ajan luonteva valinta eikä jokin kuuri. Talvella ei ole paljoa muuta tekemistä kuin istua sisällä ja niin ruoka osin täyttää elämänsisällön paikan, mutta kun mahdollisuudet liikkua ulkona ja tehdä kaikenlaista mukavaa laajemmassa maailmassa kasvavat, niin vastaavasti tarvitsee ruokaa vähemmän, kun muu tekeminen tuo energiaa. Ylipäätään keväällä ja kesällä tarvitsee vähemmän ruokaa, mutta ei ihan tasaisesti kevyttä ruokaa vaan välillä kunnon ateria tai kunnon välipala ihan olon mukaan, että mitä silloin kaipaa, ja jos ei kaipaa niin paljon kuin aiemmin, niin jättää syömisen kesken sopivassa kohdassa. Onni ja hymä valloittavat paremmin kuin hoikka kroppa, mutta on tyypillistä että ihminen luonnostaan hoikistuu jonkin verran kesään päin mentäessä, ihan hyvällä tuulella pysyen.

C9.   Suomen kesä on joillekin liian kuuma ja joillekin liian viileä. Mutta suomalainen osaa säätää lämpötalouttaan lappalaisen lämpimänä viileässä pysyttelemisen ja hellepäivän rennon oleskelevaisuuden lämpimässä auringossa välillä. Hyvä olo on kuin puolivarjossa: toisaalta kesäisen lämmin muttei kuuma ja toisaalta sointuisa vilvoittavan tuulen leyhähdys vähän väliä milloin mistäkin suunnasta niin, että kehon lämpöä on helppo säädellä sillä, kumman mukaan lähtee enemmän. Puolivarjossa on kiva myös puiden oksien läpi siivilöityvä auringonvalon kauneus ja auringonpaisteläikkien lämpövaan ei paahtavuus.

C10.   Suomessa kesä on useimmille lempivuodenaika vaikka he pitävät muistakin vuodenajoista. Jos kesä ei suju, niin kokeile olla ilman vaikutteita muista ilmastoista ja kenties muista kulttuureistakaan kuin suomalaisesta, niin suomalaisilla taidoilla suomalaiseen tapaan kesä on yleensä upea kokemus ja kovin miellyttävää viihtyisän rentoa aikaa.
Mutta lappalainen ei viihdy lämpimässä kesässä vaan osaa koleat säät hyvin.Sauna opettaa suomalaisille joitakin helteellä elämisen taitoja, kunhan ei vietä pitkää aikaa kuumalla auringonpaisteisella aukiolla tms. Mutta kuumina kesäpäivinä sauna ei ole hyvä idea illallakaan, koska keho tarvitsee kuumimpina aikoina illan viileyttä palautuakseen päivän kuumimmista säistä ja valmistautuakseen seuraavaan päivään.

C11.   Kesällä, niin kuin muinakin vuodenaikoina, on hyvä jos on muutakin tekemistä ja sää, vaikka olisikin lämmin tai muuten kesäsää, niin vain osan aikaa huomion kohteena, sillä säät vaihtelevat ja vaativat säätämistä, joka toimeliaalta sujuu mukavana tekemisenä siinä välissä mutta joka laiskottelevalle on vaivaa, joka vie ilon päivästä.

C12.   Jos on niitä harvoja, jotka eivät niin välitä kesästä, voi muuttaa lähemmäs Lappia tai Lappiin. Rannikolla eivät talvet kai ole niin kylmiä kuin sisämaassa. Siellä on sekä kaupunkeja että pienempiä paikkakuntia. Mutta talvet ovat siellä pimeämpiä, ja kaamosaika pohjoisessa.
Ulkomaisiin puulajeihin tulee lehdet pari kolme viikkoa (?) sen jälkeen kuin tavallisiin suomalaisiin puulajeihin. Jos se riittää sinulle kesäksi, niin yhtä hyvin voisit muuttaa muutama sata kilometriä pohjoisemmaksi.

C13.   Keväällä ulkomaisiin puulajeihin, joita on etenkin puistoissa, tulee myöhemmin lehdet, joten ollaan keväällä ja alkukesästä, kun niissä ei vielä ole täysikokoiset lehdet, niin ollaan silloin kotimaisten puulajien kanssa erityisesti, jotta voidaan nauttia vehreudestä. Siksi keskikaupungin sijaan kannattaa lähteä kävelylle jonnekin esikaupunkialueille, metsikköihin, pyöräteille tms., niin kesä tulee vikkelämmin ja kestää vastaavasti kauemmin.
Toukokuun puolivälissä on kotimaisissa puulajeissa täysikokoiset lehdet. Puu on siis aivan kesäisen näköinen. Toki se vielä kesällä kasvattaa lisää lehtiä, muttei ole mitenkään karsitun näköinen keväälläkään. Jos puussa ei vielä ole täysikokoisia lehtiä, se on ulkomaalaista puulajia tai erityisen varjoisalla kasvupaikalla tms. Etsi silloin jokin toinen paikka nauttia alkavasta kesästä. Kesä ei tunnu alkaneen, jollei puissa ole täysikokoisia lehtiä.
  




C14.   Jokaisen vuodenajan elämäntapa, tekemiset, elämänrytmi, vire, varautuneisuuden tyyppi, asenteet säähän ja elämän ilmiöihin, toimeliaisuuden tyyppi ja virittäytyminen tiettyyn elämäntapaan arvoineen aja asenteineen ovat erilaiset ja niinpä muita vuodenaikoja ei sovi ajatella yhtä eläessä. Suomenkesä kuumimman ja talven kylmimmän päivän ero on 60 Celsiusastetta ja niin jokainen vuodenaika on omanlaisensa, ei salli muihin vuodenaikoihin virittäytymistä. Suunnilleen kuukauden verran eteenpäin ja viikon pari taaksepäin voi virittäytyä säihin ja parin kuukauden verran eteenpäin varautua tulevaan ja parhaillaan eletyn tai alkavan vuodenajan loppuosaan asti,kun vuodenaika kääntyy toisekseen, muttei sen kauemmas tai menettää vuodenaikojen elämisen taitonsa. Joka vuodenajalla on oma tekemisentapansa eikä talvijuttuja ole hyvä lukea kesällä tai ei opi niistä lämpimyyttä talvea varten ja menettää ilon kesästä.

C15.   Terveelisen elämän elementit ovat vähän niin kuin ravintoaineet: kaikkia peruselementtejä tarvitsee jonkin verran, edes vähän, mutta oikean määrän määräävät omat tuntemukset ja omat havainnot siitä, miten se vaikuttaa elämään. Esim. luonnon helmassa on hyvä kesällä olla, mutta jollet pidä, niin ole joskus hetki kokeeksi ja etsi sitten seuraavalla kerralla parempi paikka ja parempia aika, seura, tekeminen jne. niin että valinnat sopivat sinulle ja ovat tervehenkisiä. Jollet pidä jostakin, niin ei ole hirveän hyvä idea tehdä sitä joka päivä ainakaan paljoa. Toisaalta esim. liikuntaa tarvitsee, mutta on etsittävä itselles opiva hyväätekevä tapa liikkua, liikkua liikkumisen mielitekojen mukaan eikä kaavamaisesti urautuneesti.

C16.   Runoilija Eino Leinon päivää vietetään sitten oikeasti 6. heinäkuuta, mutta kuka nyt jaksaa lukea keskellä kesää? Alkukesästä runot tuntuivat sopivan paremmin, jotenkin nostavcan tunnelmaa ja elämisentaitoa.

C17.   Radion musiikki on kai usein valittu ajankohtaan ja siis myös vuodenaikaan jotenkin sopivaksi, niin että radion seuraaminen voi joillekin olla avain vuodenaikaan sopivaan tapaan olla ja elää, siis myös lämpimänä pysymisen vaatimaan toimeliaisuuden määrään ja tyyliin.

C18.   Säät ja ulkolämpötilat vaihtelevat kesäpäivinä paljon. Jos ulkolämpömittaria katselee monta kertaa päivässä, niin on helpompi pukeutua sään mukaan ja rytmittää tekemisensä oikein. Vaikkei mittari näytä oikein, jos aurinko paistaa siihen, on siitäkin lukemasta jotakin hyötyä, kun arvioi auringon paahdetta. Myös paikkakuntien vlillä on eroja säissä, joten mökillä kannattaisi olla ulkolämpömittari.

C19   Jollei osaa muiden vuodenaikojen säitä, niin silloinkin kannattaa katsella usein ulkolämpömittaria. Jo 10C asteen ero lämpötilassa on pukeutumiselle ero kuin vuodenaikojen välillä.
Kesällä, kun aurinkoinen hellesää vaihtuu viileään sadesäähän, voi peräkkäisten päivien lämpötilaero varjossa olla 20 astetta Celsiusta, mutta useammin kumminkin 5, 10 tai 15 astetta Celsiusta.

C20   Kesäloma tai kesästä nauttiminen ei tarkoita pelkkää lösimistä, vaikka hellepäivinä sellaiseen sortuu, vaan vaikka olisi laiska luonne, niin on hyväksi viihtyvyydelle, toimeliaisuudelle ja aikaansaavuudele, jos on edes viisi minuuttia vilkasta tekemistä ja jatkaa siitä sitten niin kuin soljuen käy edelleen jonkin verran toimeliaasti, niin on elämänsisältöä, otetta elämään, elämänmakuisuutta, vaihtelua, aikaansaavuutta, tajua siitä, että toimeliaisuus tuo hyvän mielen, ja vaihteleva rytmi toki myös.

C21   Jos on pitkään ihan vain auringossa tai ihan vain viileässä varjossa, niin tulee siitä helposti huono olo. Paras on puolivarjo puiden alla, missä kä tuulenvire ja on seuraa, ja vaihdellen auringossaja varjossa. Aurinkoisinakin päivinä on taivaalla poutapilviä, kohtalaisen pieniä pilvenhattaroita, jotka tarjoavat auringonpaisteen ja pilven varjon tuoman viileämmän hetken vaihteluita.

C22.   Nyt vasta hoksasin, etteivtä kaikki ehkä pidä kesästä, vaikka se näyttää kyllä olevan osaamattomuuskysymys. Kesällä elämänrytmi on toisenlainen ja säästä riippuva. Ei istuta pitkään paikoillaan vaan pikemminkin oleskellaan.  Jos vaikka käy torilla, niin yhdestä kohdasta on yhdenlainen näkymä, heti perään troisesta kohden ihmisvilinä peittää sen, kolmannesta kohdasta on taas toisenlainen näkymä torin elämään. Kesällä rytmi vaihtuu nopeaan, rennonoleskelevaisesta kulkemiseen tai tekemiseen, sään katseluun, vehreyden ihailemiseen, sosiaalisuuteen jne. Osin siksi eivät ruuatkaan saisi olla kovin raskaita vaan keveyempiä, jotka jättävät tilaa eloisuudelle - paitsi tietenkin, jos on tietyn verran nälkä varmasti.
Kesäkliseisiin kuuluu lapsilla jäätelö, ja jonkin verran tarvitsevat kaikki jäätelöä kesäfiilikseen, mutta aikuiset eivät yleensä halua syödä niin paljon jäätelöä kuin mitä vanhasta tottumuksesta tulevat syöneeksi. Uimassa käyminen on kivaa, vaikka joka päivä. Piknikillä voi käydä: viltti, juomista ja vähän suolaista tai muuta keveähköä syömistä koriin ja puistoon, rannan lähettyville tms.  Puutarhassa on kiva viettää aikaa, lapset leikkien ja aikuiset puuhaillen tai olekellen. Jotkut tykkäävät, että puutarhassa ulkona syömienn on kesän kohokohtia. Toisille se on liian raskasta, kun on lämmin.
Retket, kylässä käyminen, tapahtumat, jotakin kivaa liikuntaa naapuruston kanssa, esim. lentopalloa tai frisbeetä.  Jos tulee apea olo, on liian vähän tekemistä ja etenkin tapahtumia. Lomamatkat Suomessa!
Usein tulee kesällä huono olo, jos on pitkään auringossa tai pitkään iahn varjossa. Paras on puolivarjo puiden alla, kun hento tuulenvire käy ja ons euraa.
Luontoretket voivat olla miellyttäviä, kun on kaunista, vehreää ja puolivarjoa, mutta niille tarvitaan kunnon kengät ja maisemia on katseltava sen verran,e ttei eksy. Maiseman reunalla katsellaan viimeistään uudelleen ympärilleen ja yhdistetään näkymä jo aiemmin kuljettuun, niin ei eksy. Ei mietitä, että kuljen tätä polkua pitkin, sillä polkuja on yleensä useita ja ne ovat kiemuraisia, vaan että kuljen tässä maisemassa tähän tapaan, niin en eksy. Järvien rannat ovat viehättävimpiä ja rannalla voi olla viileämpi ja mahdollisuus käydä uimassa tai edes kahlata. Vesipullot mukaan juotavaksi kullekin. Mäeltä näkee hienot maisemat. Taidenäyttelyssä käyminen voi opettaa, miten luontoa katsellaan niin, että se on hieno kokemus.

C23.   Suomessa voi, jos haluaa, kesällä ihan hyvin naida, ei ole liian kuuma, kunhan välttää helteellä naimista, kuumia paikkoja, tavallisesti kuumia paikkoja, joissa voi olla enemmän pöpöjä, ja liikarasitusta lämpimällä sekä pitää huolen puhtaudesta esim. käymällä suihkussa ja vaihtamalla vaatteet ja lakanat.

C24.   Kesä ei tunnu kesältä, jollet ole käynyt järvessä uimassa, kävellyt nurmikolla paljain jaloin ja viettänyt aikaa luonnon helmassa esim. puutarhassa sekä ollut aktiivinen.

C25.   Joillekin käyvät vain vähän yli 20C kesäsäät ja helteet ovat liian kuumia ja viileät päivät sekä illat liian kylmiä. Kesä vaatii paljon vaatetuksen säätämistä. Illalla on usein otettava pitkähihainen paita tai neulepaita mukaan sekä vaihdettava pitkiin housuihin ja puettava sukat, kenties lenkkarit ja sateella sadetakki, jos on viileää. Kuumalla taas on oltava ihan vain hellevaatteissa ja käytävä uimassa ja varottava syömästä mitään tuhtia. Eri säät siis eletään eri tavalla, eri meiningillä, vähän kuin ulkomaamatkoilla olisi.

C26.   Lukeminen ei sovi kesään yhtä hyvin kuin muihin vuodenaikoihin. Nuiva ärtyisä ilmapiiri ympärillä voi johtua siitä, että yrittää jatkaa lehden ym lukemista niin kuin keväällä. Pitäisi elää käytännönläheistä elämää antaen kesän rytmeille ja lomailulle tilaa. Kesään sopiva lukutapa on kai iltapäivälehtimäinen, henkevä vanha ajan tapaan tai jonkin paljon vähemmän työmäisen kuten seikkailuromaanin lukeminen jotta saisi kesän käyntiin.

C27.   Johonkin kesän huonoon oloon ja jaksamattomuuteen auttaa jäätelön syöminen, erityisesti kai tavallisimman tyyppisen jäätelön, joka lienee esim. tavallista vaniljajäätelöä. Yleensä jäätelöä kai tarvitsee joko muutaman kerran osallistua litran jäätelön syömiseen tai ostaa kesäpäivinä tuutteja tms. Jos jäätelö paransi oloa selvästi ja jaksavaisuutta ja mielialaa, niin se oli oikea valinta. Jäätelön sanotaan sopivan kesään.
Vastaavasti voi tarvita myös muiat ruokia, etenkin paljon vihanneksia ja salaattia kesäaikaan. Kesäaikaan syödään lähes joka päivä aika isoista tomaatin kurkun ja lehtisalaatin paloista tehtyä tuoresalaattia. Joskus kuumina aikoina se on pääruoka, kenties jonkin lisukkeen kanssa (kylminä: kalanpalat tai kananpalat tai kinkkusuikaleet tai kananmunan lohkot ja makaronit tai riisi tai perunanpalat, mutta niiden kanssa se menee nopeasti pilalle), ja usein tavallisen aterian kanssa syötävä salaatti.
Jos on epämääräisen niuho olo, niin siihen kai auttaa tavallista tuhdimman ruuan syöminen, esim. pihvi tai grillattua kanaa. Kesäaikaan syödään useasti kevyesti, varsin vähäkalorisesti, niin luonnostaan silloin tarvitsee osan aikaa myös tuhdimpaa ruokaa. Hornet-maustettua kanaa grillissä tai uunissa tarvitsee kai, jos on äkäiset tai niuhottavat välit jotenkin kesään liittyen.
Ruokakauppojen mainoksissa on usein vuodenaikaan sopivia ruokia niin, että niitä selatessa voi miettiä, mitä oma olo sanoisi sellaisista ruuista. Kuulemma ruokakauppiaat osaavat neuvoa, jos ruokavaliossa on jotakin korjattavaa, mihin haluaisi neuvoa. 


D) Muita kesäisiä harminaiheita

D1.   Linnunpoikaset eivät ole taitavia kävelemään ja emo komentaa niitä pysymään pesässä, ja se voi aiheuttaa ihmistenkin kävelyssä kömpelyyttä alkukesästä. Samoin ulkona alkukesästä voi taitotaso osan aikaa olla heikompi muutenkin, jos se linnunpoikasista kiinni on esim. lintujen ääntelyn myötä.
Hyönteiset kantavat huolta syksystä ja haluaisivat tietää, että syksyn, talvehtimisen ja viileiden säiden taitoja voi oppia katselemalla (mänty-?)metsämaisemaa (tai luontomaisemaa?), oppia niitä sen tunnelmasta ja ehkä kokeilla jo kesällä.

D2.   Heinäkuun lopulla ja elokuun alussa, kun on heinäkuun helteit ollut pitkään, on pöpöjä tavallista enemmän ja niin haavat tulehtuvat herkästi. Tätä aikaa sanotaan siksi haavoihin liittyen mätäkuuksi. Pöpöjen määrä vähenee ehkä pari viikkoa sen jälkeen kun ilmat ovat viilenneet.

D3.   Kesällä ja etenkin hellekausina täytyy roskat viedä paljon useammin ulos roskikseen, jotteivät ne alkaisi haista, eli suositeltava olisi kerran päivässä ja helposti pilaantuvat paljon haisevat ulos heti. Komposti ja muut roskat erikseen, koska komposti haisee helpommin. Jollei voi viedä haisevia roskia hei, niin roskapussi viileään, niin kuin keittiön roskiskaappi onkin alhaalla viileämmässä ja hajun leviämistä vähentävän oven takana, ja pussin suu ilmatiiviisti kiinni, jottei haju pääse ulos. Jos jää roskien viemisestä yhtään pöpöinen tai likainen olo, pese heti kädet viileällä vedellä ranteita ja käsivarren alaosia myöten äläkä koske astioihin, ruokaan yms ennen kuin vähän ajan päästä korkeintaan. Talvella sen sijaan voi olla lähes antiseptista ja silloin on hyvä viedä roskat harvemmin.
Kesällä, jos viemäriin pääsee yhtään ruuantähteitä, se voi alkaa haista, mihin auttaisi välttää ruuantähteitä lavuaarissa ja esim. tyhjennettävä verkosta tehty sihti viemäriaukon yllä. Viemäri voi alkaa haista myös kuivuuttaan, mihin auttaisi juoksuttaa iso määrä vettä siihen. Kaupoissa myydään viemärinaukaisuaineita, mutta niiden käytössä ja säilytyksessä on oltava varovainen ja niitä kannattaisi olla mahdollisimman vähän. Haisevan viemärin päälle voi laittaa myös tulpan, kannen tms, niin ei haju leviä. Kesämökillä haju voi tulla myös hiiristä, jotak käyttävät viemäriä vessanaan, mihin auttaisi jutella perheenväöen kanssa paremmasta vaihtoehdosta hiirille, ettenkin siitä, että kesäaikaan hiiret viihtyvät hyvin ja voivat paremmin ulkona luonnon vehreydessä.

D4.   Vuoden pimeimpinä aikoina joulukuussa tuntuu pimeys raskaalta. Kesällä voi ladata auringonvaloa varastoon nauttimalla valosta. Toisaalta, jos tulee pimeän kaipuu, niin verhojen avulla pimentämisen lisäksi voi ladata pimeäntarpeensa pimeälle vuodenajalle hyvää mieltä tuomaan. Jotenkin auttaa, jos vaikka toinen vuodenaikakin tuo sopivan määrän valoa ja katselemista tai pimeää, lepoa ja kotona viltin lämmössä lämpimän ruuan tuella rauhoittumista, kenties lukulampun valossa muihin maailmoihin kirjojen silmin kurkistaen.

D5.   Kesällä on iltaisin ja viileässä kosteassa monesti hyttysiä, joihin jonkin verran auttaa kohtelias huomaavaisuus niitä kohtaan, ja lisäksi on olemassa hyttyskarkotteita, mutta ne ovat usein turhan myrkyllisiä ja niin niitä pitäisi välttää. Useimmiten hyttysten suosimia paikkoja vältetään ilta-aikaan, kun hyttyset ovat liikkeellä, ja mennään sisälle tai selvästi kauemmas kosteikoista ja lätäköistä, joissa hyttyset viihtyvät. Ikkunoihin on olemassa hyttyverkkoja, joita voi käyttää, jos pitää ikkuna auki, mutta ne ovat siis talon rakenteisiin kuuluvia ikkunan kehyksiin kiinnitettyjä lättäniä verkkoja eivätkä nukkujan ylle tropiikissa levitettäviä. Hyttysten puremia ei saisi raapia ainakaan paljon, jotteivät ne kutise lisää. Niihin on apteekista saatavilla salvaa.
Lisäksi kesällä on punkkeja, jotka viihtyvät lähinnä korkeassa heinikossa. Punkkien varalta täytyy heinikossa kuljettua, esim. saman päivän iltana, tarkistaa oma ja lasten sekä lemmikkieläinten keho, ettei siihen ole kiinnittyneinä punkkeja. Punkin saa helposti irti apteekissa myytävällä punkin irrottimella, vai lieneekö kaupun lemmikkieläintarvikkeissa myös. Siinä on lenkki, jonka voi kiristää punkin tyveen aivan ihoon kiinni ja sitten vain kierretään kevyesti, niin punkki irtoaa helposti. Osa punkeista levittää borrelioosia, mutta se ei kai tartu heti vaan vain, jos punkki jää pidemmäksi aikaa. Jos punkin puremakohdan ympärille ilmaantuu jälkikäteenkään punertava rengas, on otettava heti yhteyttä terveyskeskukseen borrelioosin varalta. Mutta kaikki punkit eivät levitä borrelioosia. Pidemmäksi aikaa jääneen punkin puremakohta usein tulehtuu hiukan tai jonkin verrab.

D6.   Kesäheiloista (lainaus tämän blogin kohdasta terveet elämäntavat, ohje 173.):
"Jos yrittää elää seksuaalisemman maineen mukaan kuin minkä tuntee oikeaksi ja itselleen luontevaksi, niin helposti menee pinna kireälle, kun eivät suhteet ja elämä suju niin mukavasti kuin pitäisi. Jos haluaa olla enemmän seksuaalinen vähän kaikkien vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa, niin että siitä on itselle hyötyä asioiden sujuessa paremmin, niin sukupuoliroolit ovat siihen hyvät, muttei pidä omaksua mitä tahansa tai kehutuinta versiota oman sukupuolen roolista vaan itselle sopivin, johon vapaa-ajalla mielellään luiskahtaisi, josta hyvää elämää saisi ja itselleen sopivaa tekemistä, niin on sitten menevä ja hyväntuulinen ja ohimenevissä kohtaamisissa tai asioilla ehkä kolmannes vastakkaisen sukupuolen edustajista menee lokeroon "Ai nainen" tai "Ai mies" jotenkin komeasti, viehättävästi, miellyttävästi ja kanssakäyminen sujuu.
Toisaalta jos etsii sitä, miten itse olisi kovin seksuaalinen ja viehättävä, niin Elämä isolla E:llä säännön "Elä ja anna toisten elää" mukaan parempaan elämään suunnistaen tuo kai sellaista niissä ympyröissä, joista pitää, joihin haluaa ankkuroitua."

D7.   Jos kesä ei luonnistu, ei tunnu kivalta, on ankea tai ei lähde käyntiin, käy järvessä uimassa, edes yhden kerran, niin saat kesäfiiliksen. Vähintäänkin kävele polviasi myten veteen. Jotakin auttaa kai myös maauimalassa uiminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti