tiistai 7. heinäkuuta 2015

81. Liika antiseptisyys ja suomalaiset elämäntavat

Ks http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html lämmittelyohjeita

"41. Talvella marraskuusta maaliskuuhun on lähes antiseptistä, niin vähän pöpöjä missään, koska pöpöt eivät lisäänny kylmässä. Jos tunnet kaipaavasi lisää pöpöjä, niin jos pystyt pitämään ihosi ja vaatteesi sisäosat lämpiminä, niin niissä on paljon enemmän pöpöjä kuin kylminä. Myös lämpimässä vesijohtovedessä on pöpöjä, joten käsien pesu hitaasti lämpimällä vedellä auttaa jonkin verran. Jos kotonasi on jokin lämpimämpi huone, jossa on jotakin edes vähä n likaista, niin siellä on hiukan enemmän pöpöjä. Lämmin ruoka usein tuo hiukan pöpöjä, samoin kai lihaliemi yms. Saunassa on kuuma ja kostea, joten kun lämpenee saunassa oikein kunnolla ja varjelee kehoaan viilenemästä pinnaltakaan saunan jälkeen, niin on joksikin aikaa kylliksi pöpöjä. Kun liikkuu reippaasti urheillen, hikoaa ja tulee pöpöisemmäksi. Suomalainen yleensä selviää näin vähillä pöpöillä, mutta lämpimistä maista tulleet saattavat kaivata pöpöjä. Lemmikkieläimet tuovat pöpöjä nuolemalla, läähättämällä yms. Uudemmissa taloissa on usein lämmin kylpyhuone, jossa lämmin suihku tuo jonkin verran pöpöjä koko kehoon, jos kuivaat kunnolla ja laitat heti lämpöiset vaatteet niin, ettei iho ehdi viiletä. Suomalaiset saattavat siivota esim. kerran viikossa eikä päivittäin asunnon tip top kuten tropiikissa kai on tapana, mikä kai tekee sen, että pöpöjä kumminkin on jonkin verran. Myös tiskit saattavat jäädä lojumaan pesemättöminä tunneiksi tai jopa päiviksi, jos laiska on. Seuranpito lämpimissä sisätiloissa ruuan kera esim. tunnin tai pidempään kerralla tuo yleensä pöpöjä huoneessaolijoille. Lämpöisen ihmisen lähellä istuminen voi tuoda pöpöjä. Pöpöjen puutteesta kai yleensä kärsivät ne, joiden iho ja keho ihon alla on tavallisesti viileä, jopa kylmä, mihin auttaisi urheilullisuus ja lihoaminen normaalipainoiseksi tai vähän yli sekä lyhyemmät välit lämpimillä aterioilla, jotka kai saisivat olla vastaavasti pienempiä, ja tuulettaminen isosta ikkunasta kerralla paljon eikä lähes jatkuvasti vähän ikkunanraosta niin, ettei heidän asuntonsa olisi sen viileämpi kuin muidenkaan, ja oleskelisivat lämpimässä kohden asuntoa paksun villaviltin sisällä eikä ikkunan luona viileässä. Suomalaiset myös yrittävät selvitä siivouksista ilman pesuaineita, pelkällä vedellä ja korkeintaan Fairy-astianpesuaineella, jota ei pidetä niin vaarallisena, sillä ydympiä pesuaineita pelätään ja niitä, jotka puhdistusainein pitävät kotinsa lähes antiseptisena, pidetään kovin epäviisaina, epäterveellisesti elävinä ja elämänviisaudeltaan puutteellisena. Mutta suihkussa käydessä käytetään shampoota ja joskus saippuaa, ja pyykit pestään pyykinpesuaineella. Kädet ja iho pestään mieluummin pelkällä vedellä, kuivataan heti, jottei vesi ehdi jäähtyä, ja aivan heti kuivalla pyyhkeellä kuivattuaan ihon ollessa vielä kosteahko ja lämmin laitetaan lämpimät puhtaat kuivat vaatteet päälle, niin iho pysyy lämpimänä ja aavistuksen kosteana vaatteiden sisällä. Kuivassa talvi-ilmassa rutikuivaksi kuivunut iho ei kai ole niin terveen pöpöinen eikä iholla viilennyt vesi myöskään. Haitallisina vältettäviä ovat viemärin, vessanpytyn, roskiksen ja tiskirätin pöpöt. Sen sijaan tavalliset tiskit voi pestä paljain käsin.
Ihon ja raajojen tulisi siis olla ihan lämpimät, mikä tarkoittaa, että olisi jatkuvasti käytettävä niin lämpimiä vaatteita, että pohtii pikemminkin hikoilemista kuin viileyttä, eli jatkuvasti puhdas kuiva paksu villapaita yllä ja ulkomaalaisilla kai lämpöhousut ja villasukat tottakai.
Suomen oloissa terve pöpökanta iholla vaatii, että kesällä ainakin kerran tai pari, mieluummin useamminkin käy järvessä uimassa ja kävelee nurmikolla paljain jaloin sekä lojuu heinikossa tai nurmikolla, mieluummin jo aika alkukesästä. 
Jos on liian pöpötön olo niin, että se häiritsee, niin pitäisi pitää keho ihon pinnan alta muutaman sentin verran ihan terveen lämpimänä kokoajan, melkein niin, että siltä osin hikoilee, niin se kai auttaa pöpöttömään oloon. Pue esim. paksumpi villapaita, liiku rehkien ja syö vaikka makkaravoileipä, pysyttele liikkeellä, juo ehkä muutama kupillinen kuumaa.  "

144. "Kehon lämpimistä osista lämpö leviää sisätiloissa niihin, jotka viilenivät ulkona. Kehon pinnalla kuuluu elää jonkin verran pöpöjä. Ulkona pakkasessa ne kuolevat ja hyvä olo palaa vasta, kun vaatteiden suojista ja sisätilojen lämmöstä, esim. lämpimästä vedestä, on jonkin verran pöpöjä palannut ulkona viilenneisiin kohtiin, niin kuin terveessä lämpimässä kehossa kuuluu olla. "
Maaliskuussa "Kun paistaa aurinko ja lämpötila nousee plussan puolelle, alkaa sulavan hangen päällä ja paljastuvassa maassa olla hiukan pöpöjä. Kun koskee paljain käsin sulavaa lunta tai maata ja vanhoja korsia, tajuaa kevään tulon paremmin, tulee iloisempi mieli ja on jotenkin samassa rytmissä luonnon vuodenaikojen kanssa."


Lämpimään palatessa pöpöjä palautuu siis lämpimistä kehon viereisen ilman osista viilenneisiin, jotka nyt taas lämpenevät, siis ilmaan ja ihon pinnalle eikä kropan sisään. Voihan olla, että kropan sisälläkin on hiukan pöpöjä, mutta se on kropan oma asia, kropan viisaudella hoidettava, antaa kropan lämmetä omia aikojaan ja korjata pakkasvauriot sekä liian viileyden tuoman onton olon ym. Pöpöjä ei saa ajatuksin komentaa kropan sisälle, se ei ole tervettä, vaan on annettava kropan olla hyvällä tavalla ja omalla paranemiseeen liittyvällä viisaudellaan huolehtia mm pöpöjen määrästä. Jos pöpöjä komentaa kehon sisälle, katoaa paranemiseen tarvittava kohmeloisuus, joka on aamukohmelon tapaan viisas, viisautta tuova, minkä menetys on suuri vahinko.
Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html :
"6. On sanonta: "Aamu on iltaa viisaampi." Illalla ovat tekemiset kaavamaisia ja turaavia, nakemyksettomia. Illalla ei ole hyva aloittaa mitaan uutta, mika vaatisi nakemyksellisyytta. Aamulla taas on juuri heranneen aamukohmelo, jota taytyy varoa hairitsemasta, silla se on viisaampi nakokumaelamaan ja taitoihin. Se, mika oli illalla sarkynyt urautuneiksi sirpaleiksi, on yhta eheaa kimpaletta aamulla, kun unisenkompeloin liikkein istahtaa aamiaiselle ja lahtee toiuhin tai kouluun. Aamunakokulma on viisas, se tavoittaa olennaisempia ja syvallisempia asioita kuin paiva, saati sitten ilta, kauaskantoisempiakin, aamulla on hyva laatia suunnitelmia kohmeloisen hitaaseen tapaan. Aamulla ei kannata ottaa mallia mistaan illan mallisesta.
Näin siis viisastuu, kun on aamukohmeloisane liikkeellä aamiaispöydässä ja bussissa, niin unisen eheyden viisaus ei jää elämästä erilliseksi kuten hiljalleen löhöilemällä heräilevällä.
Tätä aamukohmeloisen viisautta ei siis ole tönkkö olo sellaisenaan vaan maisemahahmotus ikään kuin viisauksia aavistelevaan tapaan yhdessä kohmelon eheyden kanssa."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti