Toisista ilmastoista Suomeen muuttaneet ovat saaneet minut ajattelemaan, että on paljon väliä sillä, millaisissa oloissa kasvaa, hankkii taitonsa ja muotoutuu aikuiseen elämään. Niinpä bakteerit, joilta puuttuu ihmisiä ja eläimiä, kenties kasvejakin, vastaava elämänpiiri kokonaan, eivät ole rinnastettavissa ihmisten elämiin niin kuin eläimet, jopa hyönteiset ovat, koska kulkevat, katselevat, syövät, ovat sosiaalisia, tuntevat, omaavat maailmankuvan jne. Niinpä vaikka haluaisi tuntea myötätuntoa kaikkia eläimiä kohtaan, jopa hyönteisiä ja puita kohtaan, niin näiden isompien eliöiden ja bakteerien yms välille on vedettävä raja ja kannettava vastuuta lähinnä vain näistä isommista olennoista. Bakteeria emme voi ymmärtää eikä bakteeri meitä, koska elämäntapamme ja elämänpiirimme ovat luonteeltaan erilaiset. Vaikka jo ilmastoero vaikuttaa paljon esim. tahtiin, huolellisuuteen, elämän eri alueiden painottumiseen jne, niin ihmisiä ja hyönteisiä jne. kuitenkin pystyy vertaamaan ja kai muodostamaan liittouman. Bakteeri sen sijaan on kuin merenrannan lammikon eliö, jonka elinolosuhteille emme voi mitään, jonka elämä ja kuolema käy meistä riippumattomasti - tai siis jota on ajateltava niin, vaikka esim. kehomme lämpötila määräisi nuo muutokset. Joskus liika erilaisuus on uhka ja samankaltaisten kanssa kommunikoimiseen ja samankaltaisten kanssa elelemiseen pitäiytyminen tuo turvaa ja elämänmahdollisuuksia rikkaammin.
Sen sijaan pitäisi kai ajatella, että asioilla, eläimillä, paikoilla, esineillä jne. on henkensä vähän niin kuin ihmissuhteilla oma ilmapiirinsä kullakin ihmisellä ja elämän tekemisillä. Jos on sovussa jonkin kanssa, harmoniassa, se ei sairastuta, mutta jos se rikkoo harmonian, jos on riita sen kanssa, jos se ei luo perusturvallisuutta, niin se sairastuttaa, ja silloin puhumme pöpöistä taudinaiheuttajina. Viisaus on hyväksi, henkinen rikkinäisyys pahasta.
10.5.2020 On kai väite, että tropiikkilaiset tai ainakin afrikkalaiset pystyvät keskustelemaan bakteerien kanssa tai niiden välityksellä ja jopa oppimaan niiltä monimutkaisia asioita. Liittyyköhän se seuran pitämiseen? Jos menee kaverinsa luo kylään ja pitää vaikka keittiöstä, niin sinne tullessaan, vaikkei oltaisi juuri ruokaa laittamassa, haistaa keittiön tuoksut ja aistii paikan tunnelman ja tuumii "Aah, kettiö! (Täälläpä teidän on hyvä.)" Paikan luonne siis välittyy osin tuoksuista ja pöpökannasta, keittiöllä on keittiön tuntu ja se on osin asumisen tavallisten uomien pöpökanta. Samoin jos menee kylään jonnekin missä vanhempi väki tykkää vieraista ja on kiva puhdas sohva, niin sohvalla on oam tuntunsa, "Aah, sohva!" ja kai sohvassa rauhallisesti istuksimisen pöpkanta, sen paikan tavalliset uomat. Näitä vaikutelmia tulee kai vikkelämmin ja useampia, jos on kuuma, vähän kuin kesälä joskus luonnon tuntu tai lähistöllä olevien ihmisten meiningin vaikutus esim. ikkunasta tuulettaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti