134. Luunmurtumat ja elävöittävyys

Luun ei katsota paranevat niin hyvin kuin ihon ja lihasten haavojen, koska luu on jäykkä ja joidenkin mielestä eloton ja niin sitä ei edes yritetä parantaa yhtä hyvin ainakaan mielikuvien osalta. Jos sen sijaan yrittäisi pitää luut eläväisesti ja vikkelään hyvin parantuvala tavalla, pikemminkin jonkin verran joustavina ja hyviksi parantuvina mutta rasituksen tullen kestävinä kui jäykkinä, niin olisivatko silloin luun paranemismahdollisuudet paremmat.

Jos luu on kahtena tai useampana kappaleena, niin osa paranemisen hankaluudesta on siinä, etteivät osat ole aivan tarkkaan oikeilla paikoillaan. Mutta ihmiskeholla ja mielellä on vaistomaista osaamista siitä, mikä on tervettä. Jos sen sijaan, että vain ajatuksella pyrkisi paranemiselle oikeaan, myös kuuntelisi tuntemuksiaan ja aavistuksiaan siitä, miten pitäisi paranemisen kannalta olla, niin silloin tuntemukset oikeasta ja hyvästä tai väärästä ja vahingollisesta ohjaisivat raajan pitämisessä, asennoissa, elämäntavoissa, liikkumistavoissa, vireydessä, tunneilmaisussa, tekmisentavoissa jne. paranemiselle edullisesti.

Villakoirallani oli pentun atassussa luu murtunut ja koetimme elävöittävyyttä ja se jotakin auttoi, mutta koira valitti, että tuntuu luussa piikki sillä kohden, missä oli ollut metallitikku liittämässäpalasia yhteen - mutta siihen ehkä auttaa se, että huomaa sen siltä kohden yrittäneen elävöittää enemmän kuin muualta, kun taas kohta oliis pitänyt nyt sen vuosia sitten parannuttua pitää samoin kuin muutkin vastaavat luunkohdat, terveet luut siis.

Parempi moraali myös voisi auttaa luuta paranemaan oikeanlaiseksi. Moraalisesti eläen hahmotustapa on parempi, ei tee niin paljon vääriä epäviisaita painotuksia vaan satsaa monenlaiseen hyväätekevään.

En osaa näitä ravintoainejuttuja, mutta arvaan, että luunmurtumapotilaan sopisi syödä mm. porkkanaraastetta (ehkä rusinoiden kanssa) ja täysmaitoa, ehkä marjoja, sekä muuten terveellistä ruokaa, jossa mm. paistettua kalaa ja kai lihaa.

* * *

Elävöittävyys, tsempaaminen että luu kasvaisi kiinni, elämässä kiinni, elämän haasteisin vastaten kuin auton renkaat pureutuvat asfalttiin kaarteessa kaasuttaessa. 

* * *

26.9.2020   Jos luu on murtunut, voisi kokeilla pitää sen lähitienoota elävöittävästi ja tervehenkisesti kuin puiden veíhreiden oksien tunnelma, ja kuin tsempaten kuin renkaat jotkat pureutuvat asfalttiin, kuin ruisleivän tuoma tunne sitä syödessä. Ja sitten murtumakohdalle koettaa etsiä käsityksestään hengellisestä ihmeen hyvin parantuvuudesta, sen noudattamisesta tulleesta näkemyksestä tuntua tai mielikuvaa, miten luun osat saisi jälleen yhteen ja oikeille paikoilleen ja luutumaan, ihan jo pelkän ihmeellisen parantumistaitonsa ja kehon, ikiaikaisen luonnon viisauden avulla eikä jotenkin krunts krunts. Ja antaa siitä sitten itselleen ohje muutamaksi päiväksi, vaikka paraneminen tapahtuisi vikkelään esim. sekunneissa. Kukin kehon terve osa korjaa itseään vielkä suurempaan terveyteen ja lisäksi lähistön kehon osia terveuiksi, ideaalisen terve ohjeena keholle.