tiistai 8. joulukuuta 2015

188. Laihduttaminen ja oma tunteenomainen ihannepaino

Eri ihmisillä on erilaisia luonteita ja eri määrä terveisiin elämäntapoihin liittyviä taitoja ja tottumuksia. Niinpä laihduttaminen ja ruokaan liittyvät kysymykset menevät heillä eri teitä.Kamalan monella on eri paino kuin mitä he kaipaisiavat ja niin he voivat olla hoikkuuttaan kireitä ja venytettyjä tai lihavuuttaan tympiintyneitä ja laimeasti kokevia. Siksi he eivät kelpaa esikuviksi tuohon painoon pyrkiville. Kullakin ihmisellä on oma tunteenomainen ihannepainonsa, johon olisi helpoin sopeutua, jolloin olisi onnellisimmillaan ja elämäntavat helpot luontevat. Tuohon ihannepainoonsa kai pääsisi omaksumalla jo valmiiksi sen elämäntavat.
Lämpötalouden ongelmat ovat yksi suurimpia syitä ruuantarpeeseen, samoin moraalittomuus eli ympäristön mäskäks laittaminen. Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
Katso luonnollisista virikkeistä 12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
Ajatuksiani laihduttamisesta http://laihdutuskikkoja.blogspot.fi/

15.3.2018   Lainaus blogistani http://laihdutuskikkoja.blogspot.fi

"Keväällä hoikistumisesta
"Kun keväällä tulee valosta, lämmöstä, lumen sulamisesta, lisääntyvistä elämänmahdollisuuksista ja linnunlaulusta elävöitynyt olo, niin luonnostaan tarvitsee vähemmän ruokaa. Jotkut ihmiset lihoavat talveksi ja silloin osa läskistä on talven pakkasia varten, samoin osa ruuasta ja ruuantuomasta lämpöisyydestä. Keväällä kun miettii säitä pari viikkoa eteenpäin ja miten niissä säissä olisi mukava elellä, miten tuhti olo ruuasta, miten lämpöinen, miten paljon tuoreita hedelmiä yms, ja mikä taas on talvivaraa, josta hyvin voi nyt luopua, niin silloin kai talven lihavuus, jos sitä on, on ylimääräistä ja saa kulua pois päivän askareissa, ihan jo erikseen laihduttamattakin, kuin tuhdimman aterian tarpeen korvikkeena, niin kun jatkossa kumminkin on lämpimämmät säät, niin ei läskiä tai tuhteja aterioita enää tarvita vaan pääasia on kevään vireen tavoittaminen ja säätyminen vähitellen kesään päin."
Kevään elämisen ohjeista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html


11.3.2018   Näin kevättalven alussa, kun ilmat ovat juuri lämmenneet muttei lunta vielä sulanut, tuntuu, että jos nyt, kun ei ole enää luvassa kovia pakkasia, niin kuulostelee kehoaan ja oloaan, että mikä toisi hyvän olon, miten lihava tai hoikka saisi juuri nyt olla, mikä jäsenten muoto nyt vaikka tulevana puolena tai puolenatoista viikkona, niin keho jotenkin hyvin omaksuu sen ja pakkasvara saa kulua rasvaisemman aterian korvikkeena noin vain luonnostaan äkki pois eikä keho tunnu sitä kaipaavan vaan olo huojentuu suuresti. Ja niin sitten jatkossakin aina sillointällöin keväällä tai tavaksi ottaen, kuulostelee että mikä olisio kulloinkin hyvä. Mutta kevään säät vaihtelevat, niin että tokkuraisuus on merkki liiasta lämmöstä tai en mä osaa, en kestä, on kai liiansta lihavuudesta ja hermostuneisuus liian kevyestä pukeutumisesta ja tuhdimman yhden aterian tarpeensta, kun taas järkytys meinaa, että tarttee uudelleen arvioida ruuantarpeensa, lämmöntarpeensa paljon suuremmaksi. Kevään ollessa pitkällä ei ole enää niin helppo laihduttaa vaan sopiva paino pitäisi löytää kai kevään puoliväliin tai toukokuun alkuun mennessä viimeistään.
Mutta töästä jää se olo, että kehiolle on annettava ohjeeksi sopiva hyvältä tuntuva paino, hyvältä tuntuva keho, eikä joukkoa mielikuvia että yäk läskiä, laiha ja nälkä, en jaksais, tms.

Hyvä olo näyttäisi edellyttävän, että suunta on lämmöntuotannolla lämpimämmäksi eikä viilentäytyminen, jolloin siis painon sopisi yleensä olla vuodenaikaan nähden hoikempi. Silloin toki pitää ateriat huolehtia eikä kituuttaa, etenkään liian vähissä vaatteissa.

Sopivin aika hoikistumiseen on juuri, kun kovia pakkasia ei enää ole tulossa, sillä silloin kovien pakkasten talvivaraa ei enää tarvita mutta toisaalta voi hyvin syödä tavalliset ateriat, sillä ruokaa kuluu enemmän kuin lähellä kesää, kun on lehdetkin puissa ja kukkia. Toisaalta nollakelejä ja räntäkelejä voi olla vielä vappuna, joten jollain heikommalla teholla voi siihen asti laihduttaa, mutta toisaalta silloin tarvitsee ruokaakin vaihtelevasti, ankeina säinä enemmän, eikä hoikistuminen ole niin helppoa, vaikka kesää varten sitä tarvitsisi."
"Laihdutuksen kunkinhetkisen tavoitteen valitsemisesta
"Keväällä hoikistumisesta kirjoitin tuollaisen ohjeen, mistä jäi mietityttämään tuo, että antaako laihduttaja keholleen ohjeen, millainen olla. Ja jos laihduttaminen ei suju, niin antaa myös lihavuusmielikuvia keholleen ohjeiksi? Eli tuon kun oppisi, että miten löytää tunteenomainen ideaalinsa ja elämäntapaideaalinsa mukainen kroppa taitettuna nykyelämäntavan vaatimuksiin vastaamiseen, niin olisiko silloin ideaalikroppa tuossa mielessä helppo saavuttaa ja pitää? Siis kullekin luonteenomainen, ei mikään kilpailu. Mutta silloin ei saisi roikkua niskassa joku tuttava, jonka mieltymykset painon, ulkonäön, tyylin tms suhteen ovat ihan erilaiset kuin omasi."

"Jos vedät laihdutustavoitteen niin hoikaksi, että mielikuva on energianpuutteesta kärsivän harmaa, tms, niin kroppasi helposti korjaa tilanteen paljon nykyistä painoasi lihavammaksi, kuin toiseen äärrilaitaan. Sen sijaan sinun pitäisi etsiä tavoitepaino (&kropan muoto), joka on mielikuvassa luonnostaan punertava, tyytyväisen tunteen tuova, niin kroppasi korjaisi luonnostaan lihavammasta tuota ideaalikroppaasi päin."" 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti