Jos joku on mykkä siksi, että päästää sammakoita suustaan, niin silloin pitäisi oppia diplomaattista sanankäyttöä. Eivät muutkaan puhu aina kaikkea, mitä mieleen tulee. Toisaalta jonkin verran on saatava ilmaista, itseään, jotta olis elintilaa.
Symppis World is of love (a mechanical model) http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/world-is-of-love.html
Sovussa "Live and let others live" http://yksinaisille.blogspot.fi/2012/03/build-perfect-relationship.html
Usein oikea määrä on jokin kohta kahden ääripään välillä. Sen sijaan, ettei puhuisi, puhuu viisaammista mallia ottaen ja ei painota puheitaan niin paljoa ja ottaa kantaa laimeahkosti.
Jos ei ole koskaan osannut puhua, niin kun tuottaa jotakin ääntä, niin sen variaatiosta muodostuu tarkemman ääntämisen taito. Silloib kenties voi puhua niin, että pitää mielessään mielikuvaa siitä, mitä haluaa sanoa, ja tuottaa vapaamuotoisesti ääntä niin kommunikoidakseen.
Pienten nyanssien taitoa oppii helmpommin luontoa katsellen kuin seiniä ja huonekaluja tuijottaen.
Jos sanomisen halu on kova niin, että tulee sanottua ajattelemattomasti, niin olisi ehkä hyvä, jos olisi jokin kiva harrastus, vaikkapa käsityöt, niin saisi siitä sanoa kaikenlaista eikä se häiritsisi kummemmin ketään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti