tiistai 8. joulukuuta 2015

190. Silmien näön vaihtelut ja mielenvireen tunnistaminen & tervehenkisyys

Jos mielenvire vaihtelee kiinnostuneesta ei ollenkaan kiinnostuneeseen tai aidosti motivoituneesta surulliseen ja mmasentuneeseen, voi näkö vaihdella siinä mukana. Vasen silmä liittyy tunnemotivaatioon ja on näöltään heikko, jos tunteet eivät kiinnostu lainkaan, ja oikea taas liittyy järjellä hahmotettuihin mielekkyyksiin. Vastaavasti suru voi sumentaa näkjöä ja tervehenkinen elämän virrassa toimeliaasti mukana eläminen parantaa näköä, etenkin, jos liikkuu ja katselee kiinnostuneena. Siksi jos näkö on osan aikaa tai toisella silmällä sumea, tarvitsisi kiinnittää huomiota siihen, mitä on hyvän ja huonon näön hetkinä mielessä, milla tavalla puuhaa, mikä on elämänrytmi, mitkä kiinnostuksenkohteet, miten aidosti hyvälaatuisina ja kiehtovina pitää noita asioita käytännön muodoissaan, miten tervehenkisesti elää, mikä on tunnevire, mikä tekemisentapa, miten aidostia llekirjoittaa minkäkin puolen, miten aktiivisesti on viime ajat elellyt, onko tehnyt jotakin keinotekoista, mikä ei kuulu ikiaikaiseen luontoomme, jne. Niistä sitten oppia, että mikä tuo hyvän ja huonon näön.

Myös unenpuute ja väsymys voivat heikentää näköä, etenkin hetkestä toiseen vaihdellen.

Kirkkaan valon katseleminen voi säätää silmät kirkkaaseen, mikä heikentää muuta näköäjoksikin aikaa. Auringon katsominen lyhyestikin voi kuulemma vaurioittaa näköä, jopa sokeuttaa. Sumealla (esim. surullisella tai kiinnostumattomalla tai lösivällä) silmällä auringon suuntaan katseleminen on vahingollisempaa silmille kuin tarkalla maisemakatsella auringon sisältävän maiseman katselu, jos ei katso suoraan aurinkoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti